Pysäyttävä tilasto: Suomalaisilla enemmän maksurästejä tärkeissä laskuissa kuin EU-mailla keskimäärin, muut Pohjoismaat kaukana perässä – nämä tekijät selittävät vaikeuksia

3:58
Suomalaisilla on maksurästejä enemmän kuin EU-mailla keskimäärin – ero Pohjoismaihin hämmästyttää

Suomalaisille kotitalouksille kertyy vuoden aikana enemmän maksurästejä kuin EU-maissa keskimäärin, ja ero muihin Pohjoismaihin on huomattava. Erityisen paljon vaikeuksia on yhden vanhemman lapsiperheillä.

Jopa 7,7 prosentilla suomalaisista kotitalouksista on ollut vuoden aikana rästissä tärkeitä maksuja, kuten sähkö- tai vesilaskuja, selviää Eurostatin tuoreesta tilastosta.

Lähimpänä Suomea ovat slovakialaiset kotitaloudet 7,9 prosentilla ja espanjalaiset 7,2 prosentilla. Muut Pohjoismaat tulevat kaukana perässä: vain 2,7 prosentilla norjalaisista kotitalouksista on maksurästejä tärkeissä laskuissa, Ruosissa luku on 2,2 prosenttia.

Euroopan Unionin keskiarvo on 6,6 prosenttia.

"Halutaan, että lapsilla olisi kaikki hyvin, ja tingitään kaikesta mahdollisesta muusta"

Vaikka suomalaisilla kotitalouksilla on enemmän maksurästejä kuin EU-maissa keskimäärin, köyhyyden ja syrjäytymisen uhka on Suomessa esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa alhaisempi.

Ristiriitaa tilastoissa voi selittää esimerkiksi se, että niissäkin lapsiperheissä, jotka eivät ole köyhyysuhan alla, halutaan ostaa lapsille parempaa kuin mihin todellisuudessa olisi varaa. 

– Aiemmissa tutkimuksissa on tullut esiin, että vanhempi pyrkii tarjoamaan lapselle kaiken mahdollisen, ettei lapsi erottuisi siitä joukosta, joka on päiväkodissa tai koulussa, selittää THL:n tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola.

– Voi olla, että maksuvaikeuksia tulee siksi, että lapsiperheiden kulut ovat suuret ja lapsille halutaan antaa hyvin paljon.

Erityisen paljon maksurästejä olikin tilastojen perusteella niillä kotitalouksilla, joihin kuului lapsia ja yksinhuoltajavanhempi. Jopa viidenneksellä näistä kotitalouksista oli maksurästejä vuoden aikana.

Myös lapsiperheissä, joissa oli kaksi vanhempaa, maksurästejä oli lapsettomia talouksia useammin.

Isolan mukaan vanhemmat tietävät, että köyhyys voi siirtyä sukupolvelta toiselle, ja sitä vastaan halutaan taistella kaikin keinoin.

– Halutaan, että lapsilla olisi kaikki hyvin, ja tingitään kaikesta mahdollisesta muusta, Isola summaa.

Suomen tiedot Eurostatin tilastossa perustuvat Tilastokeskuksen tekemään tulo- ja elinolotutkimukseen vuodelta 2018.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja