Lapsiperheissä yhteiset menoerät jaetaan usein tulojen mukaan – keskustelu aiheesta kannattaisi käydä jo suhteen alussa

10:55
Katso video: Entinen tuhlari kertoo vinkit säästämiseen!

Suomalaisten pariskuntien välisestä rahanjaosta on olemassa vain vähän tutkimustietoa. Suomessa on yleistä, että rahasta puhuminen koetaan vaikeaksi läheisissä ihmissuhteissa, kertovat STT:n haastattelemat tutkijat.

Helsingin yliopiston dosentti Anu Raijas sekä Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska selvittivät vuonna 2007 julkaistussa tutkimuksessaan, millaisin tavoin suomalaisissa lapsiperheissä jaetaan yhteisiä menoja. Tutkijat uskovat, että tuolloin saadut tulokset pätevät vielä tänäkin päivänä.Yleisintä kahden aikuisen perheissä on jakaa vastuu yhteisistä menoista: toinen maksaa esimerkiksi vuokran ja toinen muita menoja. Monissa suhteissa maksamisvastuu siirtyy sille, jolla sattuu sillä hetkellä olemaan rahaa.

– Suurimmassa osassa lapsiperheistä ollaan sitä mieltä, että yhteiset menoerät tulisi jakaa tulojen mukaan: jos toinen tienaa selvästi enemmän, hän myös maksaa enemmän yhteisiä menoja, Wilska sanoo.

Tutkimuksen mukaan seuraavaksi yleisintä oli se, että puolisot maksavat euromääräisesti saman verran yhteisiä menoja tai että heterosuhteissa mies maksaa suuremman osan menoista.

Uusperheissä taas kumpikin aikuinen huolehtii enemmän omien lastensa menoista.

Wilska kertoo, että suurimmalla osalla lapsiperheistä aikuisilla on omat, henkilökohtaiset tilinsä, jotka kuitenkin koetaan yhteisiksi. Yleistä on myös se, että kumppaneilla on erilliset, henkilökohtaiset tilit sekä yhteinen taloustili.

Lapsettomat pariskunnat pitävät useammin taloutensa erillään. Lapsettomien pariskuntien raha-asioihin vaikuttaa Wilskan mukaan muun muassa se, kuinka pitkään pariskunta on ollut yhdessä ja onko heillä yhteistä omaisuutta.

Sekä vähemmän että enemmän tienaava voi kokea epätasa-arvoa

Wilskan mukaan suurimmalla osalla suomalaispariskunnista on suunnilleen samankokoiset tulot. Heteroparisuhteissa nainen on useammin se, joka tienaa vähemmän.

Jos pariskunnan tulot ovat suunnilleen samankokoiset, yhteiset menot laitetaan yleensä puoliksi. Tällaisissa suhteissa raha-asiat muuttuvat usein siinä vaiheessa, jos perheeseen tulee lapsia.

– Heterosuhteissa miehen tulot karkaavat naisen tuloista, sillä edelleen se on useammin nainen, joka jää kotiin vanhempainvapaalle lasten kanssa. Lapsen syntymän myötä pariskunnan rahoista tulee yleensä enemmän yhteisiä, eikä mietitä enää niin paljon sitä, meneekö kaikki varmasti tasan, Wilska kertoo.

Jos pariskunnalla on hyvin erikokoiset tulot ja yhteiset menot jaetaan tästä huolimatta tasan, on Raijaksen mukaan todennäköistä, että vähemmän tienaava kokee jonkinlaisia epätasa-arvokokemuksia. Parisuhteen sisälle voi muodostua hyvin erilaiset elintasot.

– Vähemmän tienaavalle ei välttämättä jää rahaa omaan käyttöön enää yhteisten menojen jälkeen, mikä olisi tärkeää, Raijas huomauttaa.

Raijas muistuttaa, että epätasa-arvokokemuksia voi yhtä lailla muodostua myös sellaisissa suhteissa, joissa menot jaetaan tulojen mukaan: Enemmän ansaitseva voi kokea olonsa hyväksikäytetyksi. Pienempituloinen taas saattaa kokea jatkuvaa alemmuuden tunnetta tai yrittää kompensoida tilannetta tekemällä esimerkiksi enemmän kotitöitä.Lapsettomien ja suunnilleen saman verran tienaavien pariskuntien rahaan liittyvien ongelmien taustalla on Wilskan mukaan useimmiten luonne-eroja tai jo lapsuudenkodissa opittuja rahankäyttötottumuksia.

Raha pitäisi ottaa puheeksi jo suhteen alussa

Raha-asioista harvoin puhutaan parisuhteen alkuaikoina, vaikka se olisi tärkein keino varmistaa, että osapuolet ovat samoilla linjoilla tärkeiden rahakysymysten suhteen, toteaa Raijas.

– Kun pariskunnalle alkaa tulla yhteisiä menoeriä, raha-asioista pitäisi erikseen sopia sen sijaan, että vain ajaudutaan hoitamaan niitä jollakin tavalla. Ja jos tilanne muuttuu myöhemmin, asiaa tulisi tarkastella uudelleen.

Raijas painottaa, että parisuhteessa ei pitäisi koskaan suostua sellaiseen järjestelyyn, joka tuntuu epäreilulta. Mitä pidempään tilanne on jatkunut, sitä vaikeampi sitä voi olla muuttaa.Wilskan mukaan Suomessa on hyvin yleistä, että rahasta puhuminen koetaan hankalaksi.

– Kuvitellaan, että raha on jollakin tavalla rakkauden vastakohta ja ettei sen pitäisi merkitä mitään. Sillä on elämässä kuitenkin niin suuri rooli, että puhumattomuus tuo melko varmasti jonkinlaisia ongelmia.

Wilska suosittelee sopimaan raha-asioista viimeistään siinä vaiheessa, jos perheeseen on tulossa lapsia. Hänen mukaansa monille nuorille perheille tulee yllätyksenä, kuinka paljon lapsiin menee rahaa ja että raha-asioista tulisikin sopia perheenlisäyksen myötä hieman eri tavalla kuin aiemmin.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja