Puuhastelua oikeudenkäynnin julkisuuden kanssa

Oikeudenkäyntien julkisuuteen on puuhattu jo vuosia uutta erityislakiaan. Puuhaaminen on tässä tietoinen sananvalinta, sillä alun perin laki piti säätää yhdessä 1999 hyväksytyn julkisuuslain kanssa.

Nyt puuhastelussa on päästy siihen vaiheeseen, että eduskunnan lakivaliokunta on antanut niin yleisiä tuomioistuimia koskevasta laista kuin hallintotuomioistuimia koskevasta laista omat lausuntonsa.

[Lakivaliokunnan lausunnot löytyvät näiden linkkien takaa: hallintotuomioistuimet ja yleiset tuomioistuimet. Eduskunnan sivuilla on myös alkuperäinen hallituksen esitys.]

Oikeustoimittajat ry - jonka puheenjohtaja siis olen - on kritisoinut hallituksen lakiehdotuksia.

Muutama havainto siitä mitä nyt ollaan säätämässä:

Hallintojulkisuus:

- Hallintotuomioistuimet erkanevat uuden lain myötä sellaisesta perinteisestä ajattelusta, että oikeudenkäytön pitäisi olla viranomaistoimintaa julkisempaa. Käytännössä hallintotuomioistuimista tulee viranomaistoiminnan jatke. Korkein hallinto-oikeus voitaisiin nimetä uudestaan: Korkein hallinnonjatke, KHJ.

- Uuden lain myötä salausmahdollisuudet ovat hyvin laajat, eikä suuressa osassa asioita esimerkiksi toimittaja enää saa tietää ketä päätös koskee.

- Kun yhteys luonnollisen henkilön ja asian välillä katkaistaan, ulkopuolinen ei saa esimerkiksi tietoa siitä koskeeko vaikkapa jokin iso verojuttu vaikkapa poliittista tai taloudellista valtaa käyttävää henkilöä.

- Suomen laissa hyväksytään se, että ihminen voidaan sulkea tahdonvastaiseen mielisairaalahoitoon ilman että kukaan ulkopuolinen saa siitä tietää. Lakivaliokunta teki lisäyksen, jossa mahdollistetaan että tieto voidaan antaa lähiomaiselle. Toivottavasti kaikilla pakkohoitoon joutuvilla on joku omainen. [Ongelmana tässä pykälässä on se, että Neuvostoliitossa pakkohoitoa käytettiin toisinajattelijoiden sulkemiseen leireille - Suomen lain ei pitäisi mahdollistaa tilannetta, jossa joku ihminen katoaa ilman, että kukaan saa siitä tietää].

Yleisten tuomioistuinten julkisuus:

- Tavallisten rikosjuttujen seuraamiseen laki ei suuresti vaikuta, vaikkakin tuomioistuimelle tulee nyt mahdollisuus säätää juttu oma-aloitteisesti salaiseksi. Jatkossa tilanne saattaa siis olla se, että sekä syytetty että asianomistaja haluavat julkista oikeudenkäyntiä, mutta tuomioistuin haluaa käsitellä jutun suljetuin ovin.

- Tutkiva journalismi vaikeutuu, kun oikeudenkäyntiasiakirjoja voidaan julistaa takautuvasti salaisiksi.

- Lakivaliokunta halusi säätää vapautettavien pitkäaikaisvankien vaarallisuusarviot salaisiksi. Niinpä tilanne tulee olemaan se, että kun Helsingin hovioikeus vapauttaa elinkautisvankeja, rikosseuraamusviraston arvio mahdollisesta vaarallisuudesta pysyy salaisena.

- Lakivaliokunta jätti perusteluihin hankalan ristiriidan: Ehdotuksessa on useassa kohdassa todettu, että sinällään julkisen oikeudenkäyntitiedon levittäminen voisi olla rangaistava teko. Tämä ei vastaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä.

Molempia lakeja koskevia ongelmia:

- Asiakirjan pyytäjän näkökulmasta menettelytapa julkisen päätöksen saamiseksi on aivan liian monimutkainen, koska se tuo rutiinikeinoksi yksinkertaiseenkin asiaan pitkän julkisuuslain mukaisen valitustien.

- Todistajansuojelun perusteella ei pitäisi voida poistaa oikeussalista koko yleisöä, vaan vain uhkaavat henkilöt.

Laki hyväksyttäneen vielä tämän eduskunnan aikana ja tullee voimaan ensi syksynä tai vuoden vaihteessa.

Esitän jo etukäteen pahoittelut siitä, että oikeusjuttujen raportoiminen muuttuu uusien lakien takia epätarkemmaksi.

Lue myös:

    Uusimmat