Putouksen sketsihahmot elävät omaa elämäänsä niin ohjelman ulkopuolella kuin sosiaalisessa mediassakin. Esimerkiksi finaalikaksikkoon kivunnut Karim Z. Yskowicz kerää kymmeniätuhansia faneja Twitterissä ja Facebookissa. Viikottain miljoonayleisön saavuttava ohjelma on huumoritutkijan mielestä osannut laittaa vanhat vitsit uuteen myyvään pakettiin. Ja pieruhuumori naurattaa aina.
Putouksen neljäs tuotantokausi on kerännyt viikosta toiseen miljoonayleisön. Viime lauantainakin 16. helmikuuta katsojia oli keskimäärin 1,2 miljoonaa. Siinä sivussa se on nostanut sketsihahmot aivan uudelle tasolle sosiaalisessa mediassa ja kisan jälkeen vetonauloina muuallakin.
Erityisen aktiivinen somessa on ollut Karim, jonka Twitteriä seuraa jo yli 16 000 ihmistä ja Facebookissakin hahmolla on yli 40 000 fania.
– Varsinkin Twitterissä tapahtuva reaaliaikainen vuorovaikutus ihmisten kesken on selkeästi kasvussa. Esimerkiksi viime vuonna 2012 Putous-tunnuksella twiitattiin reilu 4000 kertaa ja nyt, vaikka meillä on vielä kausi kesken, kaksi jaksoa (finaalijakso ja erikoisjakso) jäljellä, niin meillä on nyt jo yli 20 000 twiittiä kasassa. Tämä kertoo siitä, että näiden sosiaalisen median palveluiden, varsinkin Twitterin suosio kasvaa suoran tv-lähetyksen yhteydessä, kertoo tuottaja Martti Lindholm MTV Median Internet- ja liiketoimintayksiköstä.
Tuottaja muistuttaa, että yhä useampi katsoo televisiota nykyään kannettava, tabletti tai älypuhelin kädessään.
– Ihmisillä on varmaan aina ollut tarve jakaa hyviä fiiliksiä ja elämyksiä. Se voi olla vieruskaverin kanssa, mutta nykyään usein sosiaalisessa myös mediassa. Oma fiilis on kovin helppo jakaa vaikka koko maailman kanssa ja maailmahan vastaa niin kuin sinne huutelee, sanoo Lindholm.
Finalistit Huomenta Suomessa Putous-finalistit Veli Sikiö ja ja Karim Z. Yskowicz ovat perjantaiaamuna MTV3:n Huomenta Suomessa vieraana alkaen 7.50. Voit osallistua lähetyksen keskusteluun Putouksen Facebook-sivuilla sekä Twitterissä hashtagilla #putous. |
Pieru ja hokemat naurattavat aina
Putouksen sketsihahmokisa on nostanut neljässä vuodessa useita kaikkien tuntemia hahmoja pinnalle ja kahvipöytäkeskusteluihin. Hahmot ovat nykypäivän kummeleita ja peteliuksia. Ne elävät omaa elämäänsä myös ohjelman ulkopuolella, kouluissa jankutetaan tuttuja hokemia "Haittaakse?" "Sitähän sä kysyit" tai "Saa käyttää, mutta ei oo pakko" ja opettajien hermoja koetellaan.
Jos ei ole katsonut ohjelmaa, voi jäädä keskustelun ulkopuolelle. Mitään suurta ja mullistavaa Putous ei asiantuntijoiden mukaan ole kehittänyt, mutta jotain uutta kuitenkin.
–Kyllä uskoisin, että tällainen ironinen huumori, jossa tavallaan esitetään ihmisille paitsi se vitsi, niin myös tavallaan miten se vitsi kirjoitettiin, miten se vitsi tehtiin ja kerrotaan että hei nämä ovat nyt sketsihahmoja. Tässä on jotain sellaista, mikä heijastelee nimenomaan tätä aikaa paljon. Ihmisille annetaan myös tilaisuus nauraa huonoille vitseille, koska sen kertoo suomalainen sketsihahmo. Silloin voi nousta asian yläpuolelle, eikä tarvitse hävetä nauravansa todella lapselliselle kakkavitsille, kertoo journalistisesta komiikasta väitellyt tutkija Janne Zareff.
Pelkkä banaaniin liukastuminen ei toimi
Komiikka on taitolaji. Tutkija Janne Zareff sanoo, että jos hän tietäisi mikä Putouksen sketsihahmoissa naurattaa ja mikä huumori todella uppoaa suomalaisiin, niin hän varmasti tekisi sitä ammatikseen.
– Huumori on aina kontekstista kiinni eli siitä, missä yhteydessä sketsi tai vitsi kerrotaan. Jos joku liukastuu kadulla, niin täytyy olla jotain pahasti vialla, jos ihan ensimmäisenä purskahtaa kovaan nauruun, sanoo Zareff.
Homopapit, isotissiset blondit, hikiset taxfree-shoppailijat, syrjäytyneet teinit – kaikki kelpaavat hahmoiksi. Ja mauton huumori.
– Uskoisin, että pierut ovat varmasti sellaista elävää kansanperinnettä, jotka huumorin saralla eivät koskaan mene pois muodista, naureskelee tutkija Zareff.
Sumo video id