MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa lauantaina 9. syyskuuta 2023. Sunnuntain seuranta löytyy täältä.
|
21.47: Romanian presidentti tuomitsee ilmatilan loukkauksen
Romanian mukaan lennokin kappaleiden löytyminen Romanian maaperältä viittaa siihen, että maan ilmatilaa on loukattu.
– Tuomitsen jyrkästi tämän suvereenin ilmatilamme loukkauksen, joka on uhka (Romanian) kansalaisille alueella, Romanian presidentti Klaus Iohannis kirjoittaa viestipalvelu X:ssä eli entisessä Twitterissä.
Iohannis puhui asiasta myös sotilasliitto Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa, jonka hän kertoi vakuuttaneen "täyttä solidaarisuutta" Romanialle asiassa ja muistuttaneen Romanian Nato-jäsenenä saamista turvatakuista.
Stoltenberg vahvisti X:ssä keskustelleensa Iohannisin kanssa. Hän totesi, että toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että Nato-maahan olisi alettu hyökkäämään tarkoituksellisesti, mutta kuvaili silti iskuja "epävakauttaviksi".
– Olen tyytyväinen Yhdysvaltojen päätökseen lähettää lisää F-16-koneita Naton ilmapoliisiin. Olemme solidaarisia Romanialle, Stoltenberg kirjoitti.
21.12: Romaniasta löydetty uusia kappaleita lennokista – kerrotaan muistuttavan Venäjän käyttämiä drooneja
Romanian maaperältä on löydetty uusia kappaleita lennokista, jonka kerrotaan muistuttavan drooneja, joita Venäjän armeija käyttää.
Romanian puolustusministeriön mukaan sotilaat löysivät kappaleet läheltä Ukrainan rajaa, Plaurun alueelta.
Etsinnät aloitettiin, kun Romanian presidentti Klaus Iohannis vaati torstaina pikaista tutkintaa Romanian maaperältä löytyneistä kappaleista, joiden uskottiin olevan lennokin jäänteitä.
Sotilasliitto Naton jäsen Romania oli jo ehtinyt kiistää tiukasti Ukrainan väitteet, joiden mukaan iranilaisvalmisteisia lennokkeja olisi räjähtänyt Romanian puolella Venäjän iskussa Izmajilin satamaan.
20.39: George W. Bush kertoo arvionsa: Näin käy, jos Putinia ei pysäytetä Ukrainassa
Yhdysvaltain entinen presidentti George W. Bush uskoo, että Venäjän presidentti Vladimir Putin ei aikoisi pysähtyä, jos hän onnistuisi valtaamaan Ukrainan.
Politico uutisoi Bushin kommentoineen asiaa videochatin välityksellä Kiovassa eilen järjestetyssä konferenssissa.
Bush sanoi näkevänsä Putinin imperiumin rakentajana. Bushin mukaan tulee olemaan yhä hankalampaa saada yhdysvaltalaisia vakuuttuneiksi siitä, että Ukrainan auttaminen on amerikkalaisten itsensä parhaaksi.
Bushin mukaan Yhdysvallat joutuvat auttamaan seuraavaksi Puolaa, Latviaa ja Liettuaa, jos Putinia ei pysäytetä Ukrainassa.
Bushin mukaan Yhdysvaltojen täytyy tukea Zelenskyin kaltaisia ihmisiä, jotka osoittavat toimissaan rohkeutta.
19.30: Ukraina moittii G20-maita – Japanille kiitosta
Ukrainan ulkoministeriö moittii Intiassa kokoontuneita G20-maita siitä, että ne eivät julkilausumassaan suoraan tuominneet Venäjän hyökkäyssotaa.
Toisin kuin viime vuonna Balilla pidetyssä kokouksessa, tänä vuonna G20-maat ainoastaan vaativat kaikkia maita pidättäytymään voimankäytöstä ja toisen suvereenin valtion alueiden valtaamisesta. G20-maat olivat jo ennen kokousta eri mieltä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
– Ukraina on kiitollinen kumppaneilleen, jotka yrittivät saada lausuntoon vahvempia sanamuotoiluja. Samaan aikaan G20-ryhmä ei voi olla ylpeä (toimistaan) Venäjän hyökkäyssotaan liittyen, sanoi Ukrainan ulkoministeriön tiedottaja Oleg Nikolenko.
Ulkoministeri Dmytro Kuleba kiitteli kuitenkin Japania, jonka ulkoministeri Yoshimasa Hayashi vieraili Ukrainassa tänään.
Kuleba sanoi, ettei Ukraina koskaan unohda Japanin antamaa humanitaarista apua. Hän kiitteli myös Japanin ponnisteluja Ukrainan jälleenrakentamiseksi.
Japani ei voi antaa suoraa sotilasapua, koska toisen maailmansodan jälkeen tehdyt sopimukset rajoittavat Japanin armeijan toimintaa voimakkaasti.
15.43: G20-maat eivät tuominneet suoraan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan
Intiassa kokoontuvat G20-maat eivät tuomitse julkilausumassaan suoraan Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, kuten viime vuonna Indonesian Balilla. Julkilausumassa vaaditaan vain kaikkia maita pidättymään voimankäytöstä alueiden valtaamisessa toista suvereenia valtiota vastaan.
Erilaisesta muotoilusta huolimatta Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan pitää tulosta hyvänä.
– Meidän näkökulmastamme se toimii. Se vahvistaa periaatteen, jonka mukaan valtiot eivät voi käyttää voimaa vallatakseen alueita, että ydinaseiden käyttö ei ole hyväksyttävää, ja että oikeudenmukaisen rauhan pitää perustua YK:n peruskirjan periaatteisiin mukaan lukien suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus, Sullivan luettelee.
– Hyökkäysten siviili-infrastruktuuria vastaan, mukaan lukien sähköverkot, on loputtava, hän jatkoi.
Julkilausuma heijastaa sitä, että G20-maat olivat jo ennen kokousta eri mieltä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
13.37: ABC: Ukraina on saamassa himoittuja ATACMS-ohjuksia – tämän takia ase on sotilaallisesti merkittävä
Yhdysvallat todennäköisesti lähettää Ukrainalle ATACMS-ohjuksia, joilla on jopa 300 kilometrin kantama, kertoo yhdysvaltalainen ABC News viranomaislähteisiin vedoten. Virallisesti Joe Bidenin hallinto ei ole ohjuksia luvannut tai tehnyt päätöstä niiden lähettämisestä. Sotatieteilijä Ilmari Käihkö kertoo MTV Uutisille, mikä merkitys aseilla olisi.
Yhdysvaltalaisviranomaisen mukaan ATACMS-ohjukset "ovat tulossa", mutta linja voi vielä muuttua. Toinen viranomainen puolestaan sanoo, että ohjusten lähettämisestä keskustellaan, ja ne ovat todennäköisesti osa Yhdysvaltain seuraavaa taisteluvarustepakettia Ukrainalle.
Vielä voi mennä kuukausia, että Ukraina saa ATACMS-ohjuksia, viranomainen muistuttaa.
Sotatieteilijä Ilmari Käihkön mukaan on ollut "pitkään todennäköistä", että Yhdysvallat ennemmin tai myöhemmin antaa Ukrainalle kyseisiä ohjuksia.
– Jos päätös toteutuu, se on Ukrainalla sotilaallisesti ja poliittisesti merkittävä. Ukrainan toivelistalla ei ole näiden jälkeen enää hirveästi uusia aseita. On saatu taistelupanssarivaunuja ja rypälepommeja, F-16-hävittäjät ovat tulossa, Käihkö sanoo MTV Uutisille puhelimitse.
– Sitten puhutaan määristä, laadullisesti uutta annettavaa ei hirveästi enää ole.
Lue lisää: ATACMS-ohjuksilla yksi iso etu Storm Shadow -ohjukseen verrattuna
9.08: Brittitiedustelu: Ukraina on edennyt Venäjän pääpuolustuslinjalle
Ukrainan armeija on edennyt Venäjän monikerroksiselle pääpuolustuslinjalle Etelä-Ukrainan Länsi-Zaporizhzhjan Robotynen kylän alueella, kirjoittaa Britannian puolustusministeriö julkisessa tiedustelupäivityksessään.
Britannian mukaan Ukrainan jalkaväki etenee alueella vähitellen kuluttaen samalla venäläisjoukkoja.
Sekä sota-asiantuntijat, ukrainalais- että venäläislähteet ovat jo aiemmin todenneet Ukrainan murtaneen Venäjän ensimmäisen puolustuslinjan ja taistelevan nyt Venäjän pääpuolustuslinjan osia vastaan.
Ukraina on edennyt kolme kuukautta kestäneen vastahyökkäyksensä aikana syvimmillään noin 10 kilometriä.
Ukraina on niin ikään ylläpitänyt painetta Itä-Ukrainan Bahmutin eteläpuolella, ja myös onnistunut etenemään alueella.
Britannian mukaan on "hyvin todennäköistä", että Venäjä on siirtänyt yksiköitä Robotynen alueelle muilta rintamalohkoilta. Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War on raportoinut Robotynen alueella taistelevan muun muassa Hersonista siirrettyjä Venäjän laskuvarjojääkäreitä.
Joukkosiirrot todennäköisestä rajoittavat Venäjän mahdollisuuksia tehdä omia hyökkäysoperaatioitaan muilla rintamilla. Ne myös hyvin todennäköisesti antavat viitteitä siitä, millaisen paineen alla Robotynen ympäristössä olevat venäläisjoukot ovat, Britannia arvioi.
Venäjällä on oma hyökkäysoperaationsa käynnissä Koillis-Ukrainassa Kupjanskin alueella, jossa kerrotaan olevan noin puolet Venäjän kaikista Ukrainassa sotivista joukoista. Tämä tarkoittaa arviolta noin 100 000 sotilasta.
Venäjän Kupjanskin hyökkäyksen tarkoitus on osin arvoitus. Saattaa hyvinkin olla, että kyseisellä operaatiolla Venäjä pyrkii ensisijaisesti sitomaan Ukrainan joukkoja siten, ettei Kiova pysty keskittymään vain Etelä-Ukrainan vastahyökkäykseensä.
6.17: Putin ja Xi Jinping eivät osallistu tänään alkavaan G20-kokoukseen
Joukko maailman johtajia kokoontuu tänään Intiassa, kun maan pääkaupungissa Delhissä käynnistyy maailman suurten talouksien kaksipäiväinen G20-kokous
Asialistalla on koko joukko vaikeita ja valtioita jakavia teemoja, esimerkiksi Venäjän sota Ukrainassa ja fossiilisista polttoaineista luopuminen. Yhteisymmärrykseen voidaan päästä ainakin ryhmän laajenemisesta, jolloin Afrikan unioni saisi edustuksen ryhmässä.
Kokouksen alla on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että Kiinan Xi Jinping ja kansainvälisen pidätysmääräyksen saanut Venäjän Vladimir Putin eivät osallistu kokoukseen. Sen sijaan Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden nähdään Intiassa. (Lähde: AFP)
Perjantai 9. syyskuuta
20.03 Zelenskyi: Ukraina valmis järjestämään vaalit sota-aikana
Ukraina on valmis järjestämään vaalit, vaikka sota Venäjän kanssa jatkuu, sanoo Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Presidentin mukaan Ukraina on valmis myös vaaleihin sota-aikana, jos se on tarpeen.
Zelenskyi lisäsi, että hän kannattaa kansainvälisten tarkkailijoiden sallimista. Ukrainalle tärkeintä ei ole vain vaalien järjestäminen vaan se, että niille saadaan kansainvälinen tunnustus.
17.47: Ukraina sai Leopard-panssareita
Ensimmäiset kymmenen Tanskan, Saksan ja Hollannin lahjoittamaa Leopard 1 -panssarivaunua ovat saapuneet Ukrainaan, Tanskan armeija kertoi tänään perjantaina.
Maat ovat luvanneet toimittaa Ukrainalle lähikuukausina kaikkiaan sata panssaria. Näistä seuraavat kymmenen on Tanskan mukaan jo toimitettu tehtaalta. Tanskalaissotilaat kouluttavat ukrainalaisia kollegoitaan niiden käyttöön parhaillaan Saksassa.
Leopard 1A5 -panssarit olivat Tanskan puolustuskäytössä vuoteen 2005 asti. Tanska hankki vuonna 1997 uudempia Leopard 2A4-vaunuja, ja vanhempien mallien käytöstä luovuttiin vaiheittain.
17.45: Ukraina tuomitsee "näennäisvaalit" Venäjän miehittämillä alueilla
Ukraina tuomitsee Venäjän järjestämät vaalit Ukrainan alueilla, joita Venäjä miehittää. Venäjällä on käynnissä aluevaalit, ja ne pidetään myös Donetskissa, Luhanskissa, Zaporizhzhjassa ja Hersonissa, vaikka ne eivät ole kokonaan Venäjän hallinnassa. Vaalit jatkuvat viikon ajan.
Lisäksi aluevaalit järjestetään Krimillä, jota Venäjä on miehittänyt jo vuodesta 2014 asti.
– Venäjän näennäisvaalit väliaikaisesti miehitetyillä alueilla eivät ole minkään arvoisia, Ukrainan ulkoministeriö kommentoi lausunnossaan.
Ministeriö vaati myös Ukrainan liittolaisia tuomitsemaan äänestykset. Lisäksi se vaati rikossyytteitä vaaleista vastaaville viranomaisille.
17.28: Ukraina: Ei helpotuksia Venäjälle viljasopimuksen elvyttämiseksi
Ukraina vastustaa ajatusta lieventää Venäjään kohdistuvia pakotteita maiden välisen viljasopimuksen elvyttämiseksi. Asiaa kommentoi ulkoministeriön tiedottaja Oleg Nikolenko tänään.
– Venäjän-vastaisen pakotejärjestelmän osittainen lieventäminen viljasopimuksen uudelleen käynnistämisen vastineeksi olisi Venäjän elintarvikekiristyksen voitto ja kutsu Moskovalle uusiin kiristyksen aaltoihin, hän kirjoitti Facebookissa.