Puolustusvoimat luopuu neljästä helsinkiläissaaresta

Siviilit pääsevät armeijan harmaista vapautuville saarille aikaisintaan kahden vuoden kuluttua.

Ministeriöiden pitäisi saada paperisotansa saarien suhteen valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Tuona aikana ratkaistaan myös se, millaiseen käyttöön saaret tulevat.

Vapautuvista saarista Vallisaari ja Kuninkaansaari sijaitsevat Suomenlinnan ja Santahaminan välissä. Kuivasaari ja Rysäkari taas ovat ulompana merellä. Saarien yhteispinta-ala on 125 hehtaaria eli maata on enemmän kuin Suomenlinnan saarilla.

Saaret ovat käyneet tarpeettomiksi, sillä merivoimat ovat käytännössä luopuneet kiinteästä rannikkotykistöstä. Samalla merivoimat keskittää harjoitustoimintaansa jäljelle jääville saarille.

Sotatalouspäällikkö Juha Rannikon mukaan siviilit pääsevät saarille aikaisintaan vuonna 2010. Aikataulu voi venyä, sillä vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, millaista räjähteiden ja ammusten raivaustyötä Vallisaarella pitää tehdä. Samalla saarista on rahdattava tyhjiksi kaikki ammusvarastot.

Puolustusvoimille jää Rannikon mukaan vielä 19 saarta, joista noin puolet sijaitsee Helsingin edustalla. Näistä tiukimmin aiotaan pitää kiinni Helsingin kaupungin unelmoimasta Santahaminasta. Tätä vakuutti myös puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) tiedotustilaisuudessa.

Kulttuurihistoriaa

Museovirasto luonnehtii siviilikäyttöön saatavia saaria luontoarvoiltaan ja kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi. Rakennushistorian osaston päällikkö Mikko Härö nostaa esille etenkin Vallisaaren, jota ilman Kustaanmiekan salmea ei olisi.

- Vallisaarta linnoitettiin jo 1600- ja 1700-luvulla ruotsalaisvoimin, ja venäläiset voimakkaammin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Saari on aina ollut osa Viaporin linnoitusta.

Saaret ovat säilyttäneet luontoarvonsa puolustusvoimien palveluksessa ja Härön mukaan tulevassa käytössä on myös suojeltava saaria liialta kulumiselta.

- Kansanpuisto tapainen virkistyskäyttö olisi luontevinta, jos vain kävijämääriä voidaan jotenkin hillitä, pohti Härö.

(MTV3-STT)