Presidentti Alexander Stubbin mielestä Ukrainan tukeminen on tällä hetkellä yksi Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä pilareista.
Stubb uskoo suomalaisten ymmärtävän tarpeen jatkaa mittavaakin tukea ukrainalaisille.
– Kaikkihan lähtee siitä, että me ymmärrämme, että Ukraina puolustaa tällä hetkellä tavallaan myös Suomea ja länsimaisia demokratioita.
Eli se on osa meidän omaa puolustustamme, että me tuemme Ukrainaa, Stubb sanoo STT:n haastattelussa. STT haastatteli Stubbia Presidentinlinnassa keskiviikkona.
Tuoreimpia rintamatietoja erityisesti Harkovan suunnalta Stubb pitää huolestuttavina. Hän kuvailee tilannetta kulutussodaksi, jopa asemasodaksi, jossa Venäjällä näyttää olevan loputtomat resurssit.
– Enkä nyt puhu vain sotamateriaalista, vaan siitä, että (presidentti Vladimir) Putinin hallinto häikäilemättömästi kykenee tapattamaan omia ihmisiään ilman minkään näköisiä rajoja, Stubb kuvailee.
Viime aikoina on kuultu useasta suunnasta vetoomuksia lisätä lännen sotilaallista apua Ukrainalle. Esimerkiksi Viro on kehottanut muita seuraamaan sen esimerkkiä ja antamaan 0,25 prosenttia bruttokansantuotteestaan asepuun.
Stubbin mielestä on totta, että aina voisi tehdä enemmän ja nopeammin.
– Mutta sanotaanko nyt niin, että kyllä me tällä hetkellä olemme myös tukemme äärirajoilla laajassa mittakaavassa. Tätä tukea on annettu jo nyt vähän yli kaksi vuotta, meidänkin kohdalla jo noin kolme miljardia euroa.
Suomalaisten sotilaiden lähettämisestä koulutus- tai muihin tehtäviin Ukrainan alueelle ei ole Stubbin mukaan tällä hetkellä tarpeen keskustella. Länsisotilaiden toimimista Ukrainassa on väläytellyt Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
– Pienten ja suurten valtioiden retoriikassa voi joskus olla eroja, Stubb toteaa.
Puhelindiplomatiaa Zelenskyin pyynnöstä
Presidentin mukaan Suomen tavoitteena on, että Ukrainasta tulee ennen pitkää sekä EU:n että Naton jäsen.
Muun muassa Naton entisen pääsihteerin Anders Fogh Rasmussenin johtama työryhmä on visioinut vaihtoehtoa, jossa Ukraina voisi halutessaan liittyä Natoon vaikka se ei vielä olisi saanut vallattua takaisin koko aluettaan. Näin Putin ja Venäjä eivät saisi veto-oikeutta Nato-jäsenyyden estämiseen jatkamalla sotaa.
Stubb ei halua lähteä "tässä virassa" spekuloimaan tällaisella osittaisen liittymisen vaihtoehdolla. Hän kuitenkin muistuttaa, että luovia ratkaisuja on muitakin kuin vain mustavalkoinen Nato-jäsenyys tai ei jäsenyyttä.
– Olihan Suomikin jo ennen Nato-jäsenyyttä JEFin jäsen, Britannia antoi meille kahdenväliset turvatakuut ja olimme käytännössä puolustusliitossa Ruotsin kanssa, Stubb muistuttaa.
JEF on Britannian johtama 10 maan puolustusyhteistyöjärjestely.
Rasmussenin ryhmä on myös kiirehtinyt Natoa esittämään Ukrainalle jäsenyyskutsun jo heinäkuussa Washingtonin huippukokouksessa, mikä ei useiden arvioiden mukaan tule toteutumaan.
– Olen varma siitä, että löydämme tarvittavat sanamuodot Washingtonin huippukokoukseen, jotka menevät ehkä askelta tai piirua pidemmälle kuin Vilnan sanamuodot, Stubb arvioi.
Naton huippukokous Vilnassa järjestettiin viime kesänä.
Tulevien turvallisuusjärjestelyjen lisäksi pian puhutaan myös rauhan edellytyksistä. Stubb kertoo Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin pyytäneen myös häntä auttamaan siinä, että mahdollisimman monen maan edustajat tulisivat paikalle Sveitsissä pidettävää rauhankonferenssiin.
– Tällä hetkellä teen paljon puheluita erityisesti globaalin etelän maihin ja toivon, että he tulisivat tuohon kokoukseen kesäkuun puolen välin jälkeen, Stubb kertoo.