Pohdinta Suomen ja Ruotsin asemasta ja mahdollisista ratkaisuista on puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mielestä Nato-selvityksen tärkein anti. Jommankumman maan ratkaisu liittyä sotilasliitto Natoon vaikuttaisi voimakkaasti myös toiseen maahan. Erityisen vaikea tilanne ministerin mielestä syntyisi, jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon ilman Suomea.
Niinistö korostaa, että päätösvalta on pidettävä omissa käsissä eikä sitä voi sitoa Ruotsin ratkaisuihin. Hän huomauttaa myös, ettei selvitys ole hallituksen näkemys vaan neljän itsenäisesti toimineen asiantuntijan arvio.
– Kyse ei ole natottamisesta. Natoon joko liitytään tai ei liitytä, ja se on kansallinen poliittinen päätös.
Niinistö toteaa, että Suomen nykyisen Nato-kumppanuuden ja jäsenyyden raja on selvä ja se kulkee yhteisen puolustuksen kohdalla.
Ministeri kiittelee selvitystä väärien käsitysten oikomisesta. Toisin kuin välillä on esitetty, Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ei uhkaisi Suomen omia puolustusratkaisuja eli yleistä asevelvollisuutta ja alueellista puolustusta.
– Jos Suomi olisi Naton jäsen, roolimme olisi edelleen uskottavasti huolehtia oman alueemme puolustuksesta. Natonkin kannalta olisi hyvä ratkaisu, jos Suomi olisi turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja.
Selvityksen kirjoittajien mukaan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä Pohjoismaiden alueellinen yhteistyö eivät ratkaise Venäjän Suomelle aiheuttamaa turvallisuusongelmaa. Samalla Suomen Nato-jäsenyys aiheuttaisi vakavan kriisin Venäjän kanssa. Näiden välillä tasapainotteluun Niinistö ei ota kantaa.
– Sen miettiminen on Suomen ulkopoliittisen johdon tehtävä. Selvitys antaa aihetta keskusteluun, ja aina on syytä miettiä, mikä Suomen rooli on Euroopassa ja maailmassa.
