Suomen uutta turvallisuuspoliittista selontekoa esitellyt puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) korostaa, ettei Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, ja tilanne rajoillamme on tällä hetkellä rauhallinen.
– Mutta tulevaisuuteenkin on katsottava. Sotilaallisen voimankäyttöön Suomea vastaan, sillä uhkaamiseen tai poliittiseen painostukseen on viisautta varautua, Kaikkonen jatkoi.
Kaikkonen alleviivaa, että Suomen Nato-suunnitelmista sekä mittavista eri maiden ja liittoumien välillä ylläpidettävistä puolustusyhteistöistä huolimatta Suomen turvallisuuden kivijalka on oma, vahva kansallinen puolustuskykymme.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
– Suomen puolustuskykyä on suunniteltu aina pitkäjänteisesti kokonaisuutena. Venäjän hyökkäys on osoittanut lähtökohtamme oikeaksi. Meillä on kyky vastata pitkäkestoiseen painostukseen ja torjua laajamittaisia hyökkäyksiä, Kaikkonen sanoi.
Kaikkosen mukaan tuoreessa budjetissa saamilla lisämiljardeilla puolustusvoimia on tarkoitus kehittää vastaamaan nykyisiä vaatimuksia.
Lue myös: Jos Suomi hakisi Natoon, miten Venäjä reagoisi? Näin uhkia listataan historiallisessa selonteossa
Huipputärkeä selonteko julki – tällaisia vaikutuksia Suomen Nato-jäsenyydellä voisi olla
Puolustusyhteistyöstä lisäturvaa
Mutta arvonsa on myös edellä mainituilla puolustusyhteistöilläkin.
– Puolustusyhteistyön merkitys on korostunut entisestään, etenkin tilannetietoisuuden lisäämisessä. Mahdollisena Nato-jäsenenäkin puolustusyhteistyön verkoston olisi meille arvokas. Puolustusyhteistyö lisää todennäköisyyttä avun saamiselle ja korottaa kynnystä Suomeen kohdistuville toimille.
Selonteko ei ota kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan. Selonteossa otettiin kuitenkin esimerkkejä Nato-puolustuksen silmin.
– Ei ole jäsenyyden kevytversiota tai kategorioita. Maa joko on jäsen tai ei, Kaikkonen muistuttaa.
Kaikkosen mukaan merkittävintä jäsenyydessä olisi, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja turvatakuiden piirissä.
– Ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä suurempi, takana 30 maan suorituskyky.
– Jos Suomeen silti kohdistuisi sotilaallista voimaa, puolustautuisimme ja olisimme valmiita puolustamaan muita Naton jäsenmaita vastaavissa tilanteissa.
Suomi päättäisi kuitenkin itse joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin, Kaikkonen vakuuttaa.