Yleisradion uutisointi kaksoiskansalaisista viime vuoden alussa johti pyöritykseen, jollaista uutisen tekijätkään eivät osanneet ennakoida. Odotus oli, että puolustusministeri ei halua kommentoida arkaa aihetta. Reaktio oli kuitenkin päinvastainen, kun ministeri Jussi Niinistö (sin.) ja Puolustusvoimat tyrmäsivät uutisen.
Video: Jussi Niinistö: Kaksoiskansalaiset pääsevät sittenkin sotilasvirkoihin myös jatkossa – erivapaus heltiää kuitenkin vain, jos olet kotoisin "demokraattisesta oikeusvaltiosta"
Ministeri Niinistö sanoo yhä STT:lle, että kaksoiskansalaisia ei ole syrjitty ja että Ylen uutisointi on todettu virheelliseksi.
Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten asemasta Puolustusvoimissa nousi kohu Ylen julkaistua uutisen, jonka mukaan Puolustusvoimat rajoitti kaksoiskansalaisten töihin pääsyä ja koulutusta, vaikka asiasta ei ollut säädetty lakia.
Yleisradion oikeustoimittaja Päivi Happonen oli saanut yhteydenoton mieheltä, joka kertoi työskentelevänsä Puolustusvoimissa. Miehen mukaan kaksoiskansalaisia oli alettu kohdella eri tavoin kuin muita. Mies sanoi syyksi ulostulolleen, että ei hyväksy työnantajansa toimia, sillä lain mukaan Suomessa ei saa syrjiä ketään kansallisuuden vuoksi.
Happonen hankki vahvistusta väitteille ja näki miehen tietokoneelta epävirallisen ohjeistuksen asiasta. Happonen ihmettelee reagointia uutisointiin tuoreessa Oikeustoimittajat ry:n kirjassa.
– Pian koko Suomen tiedotusvälineet puhuisivat tästä ohjeesta. Ja pian Puolustusvoimat ja puolustusministeri Jussi Niinistö kiistäisivät sen jyrkästi ja rajummin kuin olisin voinut koskaan uskoa, Happonen kirjoittaa.
Uutisankka, informaatio-operaatio…
Ministeri Niinistön mukaan kyseessä oli uutisankka. Hän arveli, että kyse saattoi olla informaatio-operaatiosta, jolla levitetään väärää tietoa median kautta. Lisäksi hän sanoi uutisen aiheuttaneen vahinkoa Suomen ja Venäjän suhteille.
– Olen täysin varma lähteistäni ja siitä, että uutisemme pitää paikkansa. Mutta päässäni huimaa. Puolustusministerin käyttäytyminen on ihmeellistä ja käsittämätöntä, toimittaja Happonen kirjoittaa.
Happonen sai myös viestejä, joissa asia oli ymmärretty niin, että hän haluaisi henkilökohtaisesti päästää kaksoiskansalaiset armeijaan.
– Huokaan syvään. Kuinka ihmiset voivat tulkita tätä uutista näin?
Puolustusvoimat vaati oikaisua, mihin Yle ei suostunut. Pian Kainuun prikaatista kerrottiin, että alokkaille oli virheellisesti sanottu, etteivät kaksoiskansalaiset pääse minilennokkikoulutukseen. Ilmi tuli myös, että Vekarajärven varuskuntaravintolaan ei otettu töihin kaksoiskansalaista.
Lue myös: Ylen uutispäätoimittaja ihmettelee väitteitä Venäjä-suhteiden vahingoista: Ministeri itsekin korosti lain kiireellisyyttä
"No hard feelings"
Niinistö kertoi heti uutisen jälkeen laittavansa vireille lakihankkeen, jolla kaksoiskansalaisten pääsy sotilasvirkoihin voitaisiin estää.
Happonen kertoo yllättyneensä, kun hänet vajaan vuoden kuluttua kutsuttiin puolustusministeriön uudenvuoden vastaanotolle. Siellä ministeri otti yhtäkkiä puheeksi uutisoinnin: ”Siitä kaksoiskansalaisuusjutusta piti sanoa, että no hard feelings”.
Puolustusministeri Jussi Niinistö kiistää edelleen Ylen uutisoinnin.
– Kyseessä oli toimittaja Päivi Happosen agendajournalismi, jolle Yle on antanut ylettömästi tilaa. Saaga epäilemättä jatkuu, mutta koirat haukkuu ja karavaani kulkee, ministeri muotoilee sähköpostitse STT:lle.
Niinistön mukaan uutisointi ei vauhdittanut lakihanketta, vaan se perustuu kesällä 2015 hyväksyttyyn hallitusohjelmaan. Puolustusministeriö ja sisäministeriö valmistelevat parhaillaan esityksiä asiasta.
– Esitykset menevät yhtä aikaa eduskuntaan tämän syksyn aikana. Lain on tarkoitus tulla voimaan tällä hallituskaudella.
– Etusivun rikokset – näin kovat uutiset syntyivät (CrimeTime) on Oikeustoimittajat ry:n 30-vuotisjuhlajulkaisu. – Rikos- ja oikeusjuttuja tekevät toimittajat kertovat artikkelikirjassa näkyvimmistä uutisistaan. – Esimerkiksi MTV Uutisten Tiia Palmén kertoo tapaamisistaan Anneli Auerin kanssa, Harri Ekholm poliisin virheistä Mikkelin panttivankidraamassa, Vera Miettinen 8-vuotiaana surmatun Eerikan tapauksesta, Johanna Mattinen Karoliina Kestin katoamisesta ja Rami Mäkinen Hyvinkään paloittelusurmasta. – Jari Aarnion virkarikosjuttuja selvittävät Susanna Reinboth ja Minna Passi sekä Janne Huuskonen. – Idea oikeustoimittajien yhdistyksestä syntyi, kun ryhmä toimittajia kokoontui toistuvasti seuraamaan Mikkelin panttivankioikeudenkäyntiä. Vuonna 1988 perustetun yhdistyksen tarkoitus on järjestää koulutuksia ja tapaamisia sekä edistää julkisuutta ja sananvapautta. – Jäseniä on noin 70, joista noin puolet pääkaupunkiseudulta ja loput muualta. Kolmannes on naisia. |