Pöllöraadissa puhuttivat muun muassa toimittaja Lauri Nurmen tuore Sanna Marinista kertova kirja ja siinä sovelletut lähteiden oikeudet.
Tällä viikolla ilmestyneen, Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmen kirjoittaman, Sanna Marinia käsittelevän kirjan jälkipuintia jatkettiin Pöllöraadissa.
Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittajan Timo Haapalan mukaan Nurmen kirjasta suurimmaksi puheenaiheeksi näyttää nousseen presidentti Sauli Niinistön reaktio Sanna Marinin noususta pääministeriksi.
– Tässä maassa saa helposti vielä kirjajulkisuutta, kun kirjoittaa v-alkuisen ruman sanan.
Niinistö kiisti Helsingin Sanomille sanoneensa näin, ja Marin totesi kirjan sisältävän virheellisiä tulkintoja ja vääriä tietoja hänestä ja sanomisistaan.
Lue lisää: Uutuuskirja: Niinistö kiroili kuultuaan Marinin valinnasta pääministeriksi – kiistää asian Helsingin Sanomille
"Lähdesuojastakin pitää erikseen sopia"
Nurmea on kritisoitu esimerkiksi Marinin kanssa käytyjen kahdenkeskisten keskusteluiden julkaisemisesta kirjassaan.
Nurmi totesi MTV Uutisille, että Marin olisi itse nimenomaan toivonut hänen tuovan julkisuuteen tiettyjä asioita, eikä keskustelujen luottamuksellisuudesta olisi sovittu.
Lue lisää: Rikkoiko Lauri Nurmi Sanna Marin -kirjassaan lähdesuojaa? Näin hän vastaa nyt
Uuden Suomen päätoimittajan Jenni Tammisen mukaan termi sekoittaa keskustelua.
– Lähdesuoja on oikeudellinen termi, jossa puhutaan siitä, pitääkö lähde paljastaa poliisille, viranomaiselle tai oikeudessa. Toki sitä käytetään joskus luottamuksellisissa keskusteluissa.
Mikä lähdesuoja ja mikä on haastateltavan oikeus?Uutistoimisto STT:n laatimassa tyylikirjassa lähdesuojasta kerrotaan seuraavasti:
"Lähdesuoja on lain toimittajalle turvaama oikeus pitää tietolähteet salassa myös poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, jollei kyse ole laissa määritellyn erittäin vakavan rikoksen selvittämisestä. Tarkoituksena on turvata sananvapauden toteutuminen.
Kerro aina jutussa perustelut nimettömien lähteiden käytölle, jos julkaiset niihin perustuvaa yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää tietoa tai kun julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta. Kerro myös se, miten olet yrittänyt varmistaa tietojen luotettavuutta muista lähteistä, mutta vain siten, ettei se vaaranna lähdesuojaa."
Julkisen sanan neuvoston laatimissa Journalistin ohjeissa haastateltavan oikeuksista todetaan seuraavasti:
"Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi ja millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelu voidaan julkaista useissa medioissa. Erityistä huolellisuutta on noudatettava, kun haastateltava on selvästi haavoittuvassa asemassa." |
MTV Uutisten uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiainen toteaa, että Nurmen ja Marinin näkemyseroissa on kyse sana sanaa vastaan -tilanteesta.
– Onko annettu lupa Marinin pestin päättyessä käyttää näitä "historian kirjoituksessa" vai ei. Vaikeaa sanoa.
Tamminen arvelee, että Nurmen julkaisemissa keskusteluissa on todennäköisesti kyse taustahaastatteluista.
– Lähdesuojakin pitää erikseen sopia, että sellainen pätee, hän huomauttaa.
Lue lisää: IL:n päätoimittaja: Nurmi ei ole käynyt lähdesuojalla suojattuja taustakeskusteluita Marinin kanssa
"Niinistön ja Marinin suhde poikkeuksellinen"
Haapalan mukaan on joka tapauksessa hyvä, että Marinin ja Niinistön instituutioiden välinen erikoinen suhde tulee käsitellyksi.
Hän kuvailee nuoren naispääministeri Marinin ja Niinistön ajanjaksoa harvinaiseksi Suomen historiassa.
– Niinistön ei pidä jäädä odottelemaan, mitä muut sanelevat hänen presidenttikaudestaan. Hän voisi ihan itsekin kertoa.
Marin on kirjoittamassa omaa kirjaansa.
– Sehän se vasta kiinnostaakin! Hän ei ole ollut mitenkään mukana aiemmissa kirjaprojekteissa ja menee vielä kiistämään näissä esitettyjä asioita, Tamminen huudahtaa.
Marin ei ole täsmentänyt, mitkä asiat Nurmen kirjassa ovat hänen mukaansa virheellisiä.
10:58