Häkkänen varoittaa, että brutaali kulutussota voi jatkua Ukrainassa vielä vuosikausien ajan.
Viime aikojen kovat ruotsalaiskommentit sotaan varautumisesta ovat puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan ensisijaisesti kansalaisten ja poliittisten päättäjien herättelyä kriisitietoisuuteen pitkään rauhassa eläneessä Ruotsissa.
Ruotsissa herätti aiemmin tässä kuussa huomiota maan puolustusvoimien komentajan Micael Bydénin puhe vuosittaisessa turvallisuuskonferenssissa Sälenissä, missä hän kehotti ruotsalaisia varautumaan sotaan.
Myös Ruotsin siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin on varoittanut, että sota voi tulla Ruotsiin.
Suomessa ei vastaavanlaiselle herättelylle Häkkäsen mukaan ole tarvetta, sillä suomalaisten kriisitietoisuus on ruotsalaisia paremmalla tasolla ja maanpuolustustahto eurooppalaista huippuluokkaa.
Häkkäsen mukaan muun muassa yleinen asevelvollisuusjärjestelmä on pitänyt huolta siitä, että yleinen kriisitietoisuus on Suomessa Ruotsia korkeammalla tasolla.
– Suomessa ei tarvitse hakea tällaisia raflaavia otsikoita, mutta tärkeää on, että suomalaisetkin tiedostavat millainen maa tuossa naapurissa on. Venäjän aggressio ei liity pelkästään Ukrainaan, vaan se on arvaamaton maa, jolla on merkittävät resurssit ja hyvin autoritaarinen johto, jonka mielenliikkeistä ei voida mennä takuuseen, Häkkänen sanoi STT:lle.
Turvallisuuspolitiikan uusi aikakausi
Samaan aikaan kun Ruotsissa on keskusteltu puolustusvoimien komentajan kommenteista, Saksassa on kohistu iltapäivälehti Bildin julkaisemasta Saksan puolustusministeriön salaisesta harjoitusskenaariosta, jossa valmistaudutaan Venäjän hyökkäykseen Baltiassa.
Häkkänen ei pidä tietoa skenaariosta yllättävänä, sillä hänen mukaansa on luonnollista, että eri maiden puolustuselimissä varaudutaan erilaisiin uhkakuviin ja niihin reagoimiseen.
Saksassa noussut keskustelu heijastelee Häkkäsen mukaan luopumista kylmän sodan jälkeen vallinneesta ajattelutavasta, jonka mukaan demokraattinen ja rauhanomainen Venäjä ei ole enää uhka Euroopalle.
– On kestänyt pari vuotta, että esimerkiksi Saksassa on sisäistetty turvallisuuspolitiikan uusi aikakausi. Se edellyttää aika isoa käännettä yhteiskunnassa, Häkkänen pohtii.
"Ei ole kyse hälytysmerkistä"
Häkkäsen mukaan suomalaisten ei ole syytä huolestua siitä, että Naton tulevassa suurharjoituksessa sotilasliiton joukot harjoittelevat Suomen puolustamista.
Ruotsin yleisradioyhtiö SVT kertoi viime viikolla, että Naton tulevassa harjoituksessa harjoitellaan tilannetta, jossa Venäjä on hyökännyt Suomeen ja Nato on ottanut käyttöön liittouman yhteistä puolustusta koskevan 5. artiklan.
Harjoituksen yhteydessä tuhannet yhdysvaltalaissotilaat siirtyvät Norjasta Ruotsin kautta Suomeen.
Immediate Response -harjoitus on SVT:n mukaan määrä toteuttaa maalis- tai huhtikuussa.
– Tässä ei ole mitään dramatiikkaa. Nato ja Nato-maat harjoittelevat koko ajan yhdessä. Nyt on poikkeuksellisen suuri harjoitus kyseessä, sillä Venäjän toimista johtuen Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut. Tässä ei ole kyse mistään hälytysmerkistä, Häkkänen sanoo.
– Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä mitään suoria sotilaallisia uhkia, Häkkänen painottaa.
Edessä vuosikausien kulutussota?
Häkkäsen mukaan Euroopassa on syytä varautua siihen, että brutaali kulutussota Ukrainassa jatkuu vielä vuosikausien ajan.
Häkkäsen mukaan Venäjän talous ja sotateollinen tuotantokyky ovat osoittautuneet vahvemmiksi kuin monet ajattelivat Venäjän suurhyökkäyksen alkaessa vajaat kaksi vuotta sitten.
Länsimaiden pakotteet eivät ole purreet toivotulla tavalla, osittain koska pakotteiden alaista länsimaista teknologiaa edelleen vuotaa Venäjälle.
Venäjä on myös löytänyt itselleen kumppaneita niin sanotusta globaalista etelästä, jonka maista suinkaan kaikki eivät ole automaattisesti asettuneet demokraattisen lännen puolelle.
9:47
Sille, että Venäjä saa ammustoimitusten muodossa apua myös rutiköyhästä ja takapajuisesta Pohjois-Koreasta, ei Häkkäsen mukaan ole syytä naureskella.
Pohjois-Koreasta tulevan bulkkitavaran avulla Venäjä voi kiertää oman sotateollisen tuotantonsa kapeikkoja.
– Kaikki tämä tarkoittaa, että meidän on pitkäaikaisesti varauduttava meidän puolustuksemme ylösnostamiseen ja vahvistamiseen. Tämä ei ole mikään hetkessä ohimenevä vaaratilanne vain Ukrainassa, vaan Venäjä muodostaa Euroopalle pitkäaikaisen sotilaallisen uhan, Häkkänen painottaa.
Häkkäsen mukaan Venäjän toimintakykyä pitkälläkään aikavälillä ei pidä aliarvioida.
– Sellaisiin arvioihin en yhdy, että Venäjä joka tapauksessa hiipuu ja menettää toimintakykyään vuosikymmenen loppua kohti. Päinvastoin voi olla, että Venäjä kykenee pitämään yllä toimintakykyään sotilaallisesti ja taloudellisesti pitkällekin tulevaisuuteen. Siihen meidän pitää varautua, Häkkänen varoittaa.
Puolustusbudjetit ja -teollisuus ylös
Häkkäsen mukaan kriisitietoisuuden tulisi Euroopassa näkyä niin, että Euroopan maat ryhtyvät kasvattamaan puolustusbudjettejaan ja vahvistamaan puolustusteollisuuttaan.
– Venäjän uhasta kaikki ovat samaa mieltä, mutta uhka-arvioista pitäisi nyt siirtyä nopeasti päättäväisiin puolustuksellisiin toimenpiteisiin, Häkkänen patistaa.
– Mihinkään paniikkiin ei ole aihetta, mutta päättäväisyys ja määrätietoisuus olisivat nyt tarpeellisia hyveitä.
Häkkäsen mukaan Suomi otti tässä suhteessa ison askeleen joulukuussa, kun päätettiin Suomen ampumatarviketuotannon yli kaksinkertaistamisesta lähivuosina.
Puolustushallinto investoi raskaiden ampumatarvikkeiden tuotannon kasvattamiseen noin 24 miljoonaa euroa.
Kokonaisuudessaan puolustushallinnon ja teollisuuden investoinnit ovat noin 120 miljoonaa euroa.
– Siitä tulee iso pilari meidän tuessamme Ukrainalle. Kykenemme lähestulkoon Euroopan kärkimaana tuottamaan näitä ammuksia tulevina vuosina, Häkkänen kertoo.