Venäjä reagoi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin perustamalla uudet Leningradin ja Moskovan sotilaspiirit Nato-maiden vastaisille rajoilleen. Asiantuntijan mukaan uudistus on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla Venäjä valmistautuu mahdolliseen konfliktiin länsimaiden kanssa.
Presidentti Vladimir Putinin allekirjoittama asetus julkaistiin Venäjän lakimuutoksista kertovalla sivulla maanantaina.
Asiasta ovat uutisoineet muun muassa Barents Observer ja ukrainalainen Militarnyi-uutissivusto.
Uudet sotilaspiirit korvaavat aiemmat Läntisen ja Pohjoisen sotilaspiirit. Niiden lisäksi samoina pysyvät Keskinen, Eteläinen ja Itäinen sotilaspiiri.
Ilmoitus uusista sotilaspiireistä tuli samana päivänä, jolloin Unkari hyväksyi Ruotsin Nato-jäsenyyden. Tämä tuskin on sattumaa, vaikka uusia sotilaspiirejä on suunniteltu Venäjällä jo pitkään.
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu esitteli ajatusta Leningradin sotilaspiiristä loppuvuonna 2022. Putin puolestaan varoitti Suomea Nato-jäsenyydestä ja sanoi Venäjän luovan sen vastineeksi Leningradin sotilaspiirin alkuvuodesta 2023.
– Uudet sotilaspiirit voidaan nähdä vastauksena radikaalisti muuttuneeseen Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteeseen ja Naton laajentumiseen, josta Venäjä on samalla itse vastuussa, sanoo Katarzyna Zysk. Hän työskentelee professorina Norjan Puolustustieteiden tutkimuslaitoksessa.
Zysk on perehtynyt muun muassa Venäjän turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, kansainvälisiin turvallisuuskysymyksiin ja sotastrategioihin.
Zyskin mukaan Venäjä pyrkii sotilaspiirejä tarkastelemalla rakentamaan uudestaan puolustustrategiaansa läntisillä rajoillaan.
– Venäjä priorisoi nyt strategista suuntaansa kohti Baltiaa, Keski- ja Pohjois-Eurooppaa, Zysk sanoo.
Lue myös: Tiktok-fasisimilla kyllästetty Venäjän nuoriso opetetaan uskomaan sotaan maan ideana
Uudistuksen osana Venäjä suunnittelee myös puolustusvoimiensa henkilöstön kasvattamista ja uusien divisioonien perustamisesta maan länsirajoille.
Taustalla valmistautuminen mahdolliseen konfliktiin
Zyskin mukaan Venäjä valmistautuu sotilaspiirejä muuttamalla yhteenottoon länsimaiden kanssa.
– Meidän on otettava vakavasti se, että Venäjä valmistautuu laajamittaiseen konfliktiin.
Hänen mukaansa länsimaiden ei kannata tuudittautua ajatukseen, että Venäjä ja sen armeija on sidottu Ukrainaan eikä sillä ole resursseja muualle.
– Tämä on valitettavasti toiveajattelua, ja jopa vastuutonta ottaen huomioon, mitä olemme nähneet Ukrainassa.
Zysk huomauttaa, että Venäjä pumppaa tällä hetkellä lähes kolmanneksen bruttokansantuotteestaan sotateollisuuteen. Hän korostaakin myös Euroopan vastuuta omasta puolustuksestaan. Zysk ei kuitenkaan usko, että Putin aloittaisi hyökkäystä Nato-maihin ainakaan juuri nyt.
– Putin on heikentynyt, mutta olemme nähneet, että hän voi tehdä katastrofaalisia päätöksiä täysin väärin perustein.
– Keskeistä kuitenkin on, että meidän täytyy olla valmiita. Mitä valmiimpia länsimaissa ollaan mahdolliselle aggressiolle, sitä epätodennäköisemmin Putin ottaa riskejä, Zysk sanoo.
Miten vahva länsi on?
Avainroolissa on myös Naton toimintakyky ja uskottavuus. Zysk uskoo, että itänaapurissa seurataan tarkkaan, miten Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lähtee muodostumaan, tuleeko maaperillemme Nato-joukkoja, tukikohtia tai jopa ydinaseita.
– Jos Putin ei usko länsimaiden vastaavaan aseelliseen hyökkäykseen, sotilaallisella voimalla ei ole mitään merkitystä. Siksi Naton on hyvin tärkeää viestiä uskottavuudestaan ja valmiudestaan puolustautua Venäjän suuntaan.
Zysk kehottaa länsimaita myös seuraamaan tarkkaan Venäjän sotilaspiireihin liittyvien uudistusten etenemistä.
– Länsimaiden on seurattava, miten Venäjä sijoittaa joukkojaan rajoilleen ja miten heitä koulutetaan, jotta tiedämme niiden toimintamallin. Yleisesti ottaen meidän on otettava tilanne vakavasti.