Puolueet pohtivat kaksi vuotta ratkaisuja vaalijärjestelmän ongelmiin – tässä tulos

Kaksi vuotta sitten asetetun parlamentaarisen vaalityöryhmän loppuraportti julkaistiin tänään.

Eduskuntapuolueiden edustajista koostuvan vaalityöryhmän tehtävänä oli muun muassa selvittää, miten vaalijärjestelmän ongelmia voitaisiin korjata ja äänestysaktiivisuutta nostaa.

– Suomalaisen demokratian haasteena on yhteiskunnallisen osallistumisen eriarvoistuminen ja äänestysaktiivisuuden aleneminen, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) loppuraportin julkistustilaisuudessa.

Nykyisen vaalijärjestelmän ongelmia on yritetty ratkoa pitkään, mutta kaksi vuotta sitten asetettu työryhmä ei päässyt sopuun siitä, miten nykyisen vaalijärjestelmän ongelmia tulisi korjata.

– Valitettavasti tältä työryhmältä ei ole saatavissa yksimielistä esitystä siitä, miten vaalijärjestelmässä tulisi edetä. Pandemia-aika rajasi työskentelyä ja mahdollisuuksia käyttää aikaan näihin kokonaisuuksiin. Sekin on luonnollista, että valitettavasti kaikista asioista emme voi yhtä mieltä olla, työryhmän puheenjohtaja, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm totesi.

Lue myös: Asiantuntija: Aluevaaleissa "erityisen irvikuvallinen" puoli, johon jokainen äänioikeutettu voi vaikuttaa

Nykyisen vaalijärjestelmän ongelmana on muun muassa se, että että vaalipiirit ovat keskenään hyvin erikokoisia.

– Vaalipiirin koolla on suuri vaikutus erikokoisten puolueiden ehdokkaiden mahdollisuuksiin tulla valituiksi. Uusien puolueiden nousu pienehköissä vaalipiireissä on vaikeaa, raportissa todetaan.

Esimerkiksi Uudellamaalla tarvitaan läpimenoon laskennallisesti noin 2,5 prosenttia annetuista äänistä ja Lapissa noin 10 prosenttia. 

Poliittinen suhteellisuus toteutuu huonosti pienimmissä vaalipiireissä, eikä äänestäjien yhdenvertaisuus toteudu. 

Ryhmä päätyi toteamaan, että vaalijärjestelmän uudistamisen vaihtoehdoista koottaisiin kattava vertailu seuraavaa hallituskautta varten.

Demokratiaa halutaan parantaa

Myös kampanjakatto eli ehdokkaan tai puolueen vaalikampanjan sallitu euromääräinen yläraja jakoi puolueita. 

Kampanjakaton asettamista kannattivat SDP, Liike nyt, vasemmistoliitto ja vihreät. Kampanjakattoa vastustivat RKP, perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta.

Lue myös: Suomalaiset kertovat: Tämän takia jätin äänestämättä – "Moni päätös ei Suomen etujen mukaista"

Työryhmä pääsi kuitenkin yksimielisyyteen siitä, että vaalikampanjalle 1500 euron (kuntavaaleissa 800 euron) ja sitä suuremman lainan antaneiden nimi tulisi julkistaa. Tällä hetkellä vaalikampanjalle lainaa antanutta tahoa ei ole velvollisuutta julkistaa.

Työryhmä ehdottaa myös, että Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) pitäisimahdollisuus tehostaa valvontatyötään. VTV:lle pitäisi antaa oikeus saada tietoja, asiakirjoja, aineistoja ja virka-apua aiempaa laajemmin.

Tällä hetkellä velvollisuus antaa vaalikampanjasta tarvittaessa lisätietoa on vain ehdokkaalla.

Äänestysaktiivisuutta halutaan parantaa

Työryhmä ehdottaa, että demokratian edistämiseksi vaalikampanjointia lisättäisiin muun muassa asemilla, kauppakeskusten käytävillä, kauppojen auloissa sekä muissa tiloissa, joissa ihmisiä liikkuu.

Tuolloin kansalaisilla olisi esimerkiksi kauppareissun yhteydessä mahdollisuus ottaa mukaansa esitteitä ja jututtaa ehdokkaita.

– Lähes kaikki äänestäjät – myös erityisryhmät – käyvät kauppakeskuksissa. Ehdokkaiden näkyminen osana normaalia elämänmenoa on demokratiaa edistävä myönteinen ele, joka tuskin olisi haitaksi kaupallekaan, raportissa todetaan.

Tähän mennessä kaupat ja kauppaketjut ovat itsenäisesti päättäneet, miten ne ovat sallineet tai kieltäneet vaalikampanjoinnin tiloissaan tai kauppojen edustoilla.

Työryhmään kuuluvat muun muassa nykyisten eduskuntapuolueiden puoluesihteerit sekä valtionhallinnosta ja vaalitutkijoista koostuvat pysyvät asiantuntijat.