Jopa 11 kunnassa ei ole lainkaan alle 30-vuotiaita ehdokkaita. MTV kysyi puolueilta, mikä tähän on syynä.
Puolueissa ollaan huolissaan alle 30-vuotiaiden vähäisestä ehdolle asettumisesta vaaleissa. Nuorten ehdokkaiden puuttuminen koetaan heikentävän demokratiaa ja ylipäätään luottamusta politiikkaan.
– Politiikka ansaitsisi kasvojenkohotuksen, sanoo turkulainen kaupunginvaltuutettu Anna Mäkipää vasemmistoliitosta.
MTV Uutiset kysyi kaikilta eduskuntapuolueilta nuorten saamisesta ehdokkaiksi kunta- ja aluevaaleihin. Kysely lähetettiin eduskuntapuolueille. Kokoomus ja kristillisdemokraatit eivät vastanneet annetun aikataulun puitteissa.
Kuntaliitto julkaisi viime viikolla ehdokasanalyysin, jossa kerrottiin, että alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on laskenut viime kuntavaalien 8,5 prosentista 7,8 prosenttiin.
Suunta on ollut laskeva kuntavaaleista 2008 alkaen.
Yhdessätoista kunnassa ei lainakaan nuoria
Kuntaliiton analyysin mukaan 11 kunnassa ei ole lainkaan alle 30-vuotiaita ehdokkaita. Edellisissä kuntavaaleissa vastaava tilanne oli vain neljässä kunnassa.
Puolueiden mukaan vaikeinta oli nuorien ehdokkaiden saaminen kaupunkien ulkopuolelta.
SDP kertoo, että heillä on esimerkiksi Lappeenrannassa, Joensuussa, Oulussa, Tampereella, Turussa, Espoossa ja Helsingissä keskimäärin 13 prosenttia ehdokkaista alle 30-vuotiaita, mutta pienemmissä kunnissa nuorten saaminen ehdokkaaksi on ollut vaikeampaa.
– Pidän huonona kehityskulkuna, että yhä harvempi nuori asettui ehdolle vaaleissa, sanoo SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.
Liike nyt kertoo, että vaikeuksia on ollut saada nuoria ehdokkaita erityisesti Uudenmaan ulkopuolelta.
Vasemmistoliiton mukaan opiskelijakaupungeissa on ollut helpompi saada nuoria ehdokkaita mukaan.
Vihreiden mukaan erityisesti alle 30-vuotiaita naisia on ollut aiempaa vaikeampaa saada ehdolle jo pidemmän aikaa.
RKP ja vihreät nostavat esille myös sen, että ylipäätään ehdokkaiden löytäminen on ollut vaikeampaa kuin aiemmin.
– [Nuorten saaminen ehdolle] on ollut jonkin verran vaikeampaa verrattuina aikaisempaan, mutta ylipäänsä oli jonkin verran hankalampaa saada ehdokkaita riippumatta iästä, sanoo RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff.
Kuitenkin RKP ja vihreät kokevat saaneensa nuoria ehdokkaita hyvin listoillensa.
Perussuomalaisten mukaan heidän ehdokkaiden ikähaarukka vastaa valtakunnallista ikäjakaumaa, ja nuoret eivät ole olleet korostuneesti haluttomampia tai innokkaampia ehdolle lähtijöitä.
Yksimielinen vastaus syystä
Puolueet ovat sitä mieltä, että nuorten vähäinen osallistuminen politiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun uhkaa jo demokratiaa.
– Tämä [vähäinen osallistuminen] voi heikentää kansalaisten luottamusta poliittisiin instituutioihin ja tämä voi osaltaan lisätä alhaista äänestysaktiivisuutta, sanoo Liike nytin puoluesihteeri Petteri Redsven.
– Kynnystä lähteä mukaan pitäisi nykyisestä madaltaa. Suunnan pitäisi olla päinvastainen, päätöksentekoon pitäisi olla helpompi osallistua ja lähteä mukaan, sanoo vasemmistoliiton Anna Mäkipää.
Keskusta kertoo kantaneensa huolta pitkään, ja kannattaakin tämän takia äänestysikärajan laskemista kuntavaaleissa 16 ikävuoteen.
Lähes jokainen MTV:n kyselyyn vastanneista puolueista pitää nuorten vähäisen osallistumisen yhtenä syynä yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymistä.
– Politiikassa lisääntynyt vastapuolen haukkuminen on tietysti myös luotaantyöntävä tekijä, sanoo keskustan vaaliasiantuntija Juha Iso-Aho.
Vihreät on vastanneet tähän tarpeeseen tarjoamalla ehdokkaille tukea ja neuvontaa.
– Tämä on savotta, joka tuntuu helposti vaikealta ja ylivoimaiselta, mutta jos keskustelukulttuuri on pystytty yhdessä tuhoamaan, se voidaan myös yhteisin ponnistuksin pyrkiä korjaamaan, sanoo vihreiden puoluesihteeri Anna Moring.
Perussuomalaisten (PS) mukaan asenneilmapiirin muuttumiseen tarvitaan kaikkia puolueita, mutta myös mediaa ja muita yhteiskunnassa vaikuttavia tahoja.
Myös oman vapaa-ajan arvostaminen, hektinen arki ja vaalikampanjointiin pistettävä raha voivat vaikuttaa nuorten halukkuutteen lähteä mukaan vaaleihin.
Poliittisesta vaikuttamisesta pitäisi tehdä houkuttelevampaa ja mieluisampaa, sanoo RKP:n Fredrik Guseff.
– Varmasti voisimme yhdessä nostaa paremmin esiin sitä positiivista työtä mitä tehdään paikallisella tasolla. Tämä on yhteinen haaste, Guseff sanoo.
Lue myös: Nuorten osuus kuntavaalien ehdokkaista putosi
Moniäänisyys uhattuna
Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset nostavat molemmat esiin sen, että politiikka tarvitsee eri taustoista olevia osallistujia.
– Nuorten pitää saada kokemus, että heidän näkemyksensä ovat tärkeitä ja heidän halutaan osallistuvan koulutustaustasta tai muusta sellaisesta riippumatta, sanoo PS:n puoluesihteeri Harri Vuorenpää.
– Vielä tekemistä riittää siinä, että herrakerhoista päästään tilanteeseen, jossa päättäjien koostumus oikeasti peilaa koko väestön kuvaa, nostaa taas vasemmistoliiton Mäkipää.
Lue myös: Huhtikuun tuplavaalit on ainutlaatuinen tilanne, mutta sekaannuksen vaara on olemassa: "Hirveä määrä numeroita"
Kokoomuksen ja SDP:n pormestariehdokkaat löytävät yhteisen sävelen yhdestä asiasta: "Eihän Helsinki mikään rikas ole"
MTV:n vaalikone on nyt julki – näin löydät oman ehdokkaasi
Nuorisobarometri: Politiikka kyllä kiinnostaa nuoria
Tuoreen Nuorisotutkimusseuran nuorisobarometrin mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on kaksinkertaistunut 30 vuoden aikana.
Vuonna 2024 ainakin jonkin verran politiikasta on kiinnostunut 63 prosenttia, kun osuus vuonna 1997 oli yhteensä kolmannes nuorista. Alimmillaan kiinnostus oli vuonna 2008, vain 27 prosenttia.
– Huolet nuorten laajamittaisesta irtautumisesta yhteiskunnasta tai vähäisestä kiinnostuksesta politiikkaa kohtaan eivät saa Nuorisobarometreista tukea, toteaa Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski tiedotteessa.
72 prosenttia nuorista kokee barometrin mukaan kuuluvansa yhteiskuntaan kiinteästi ja luottamus useimpiin yhteiskunnallisiin instituutioihin on noussut.
Nuorten tulevaisuususko on kuitenkin laskenut.
Vuonna 2016 83 prosenttia vastaajista suhtautui omaan tulevaisuuteensa optimisesti, mutta vuonna 2024 osuus oli 61 prosenttia. Optimististen osuudessa on huomattavaa laskua myös vuosista 2018 ja 2021.