Vaaliehdokkaista ilmeni hälyttävä seikka: "Tekemistä riittää, että herrakerhoista päästään"

– Pidän huonona kehityskulkuna, että yhä harvempi nuori asettui ehdolle vaaleissa, sanoo SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi.

Liike nyt kertoo, että vaikeuksia on ollut saada nuoria ehdokkaita erityisesti Uudenmaan ulkopuolelta.

Vasemmistoliiton mukaan opiskelijakaupungeissa on ollut helpompi saada nuoria ehdokkaita mukaan. 

Vihreistä kerrotaan, että nuoria on saatu vaikeuksista huolimatta hyvin ehdokaslistoille.Lehtikuva

Vihreiden mukaan erityisesti alle 30-vuotiaita naisia on ollut aiempaa vaikeampaa saada ehdolle jo pidemmän aikaa. 

RKP ja vihreät nostavat esille myös sen, että ylipäätään ehdokkaiden löytäminen on ollut vaikeampaa kuin aiemmin. 

– [Nuorten saaminen ehdolle] on ollut jonkin verran vaikeampaa verrattuina aikaisempaan, mutta ylipäänsä oli jonkin verran hankalampaa saada ehdokkaita riippumatta iästä, sanoo RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff.

Kuitenkin RKP ja vihreät kokevat saaneensa nuoria ehdokkaita hyvin listoillensa.

Perussuomalaisten mukaan heidän ehdokkaiden ikähaarukka vastaa valtakunnallista ikäjakaumaa, ja nuoret eivät ole olleet korostuneesti haluttomampia tai innokkaampia ehdolle lähtijöitä.

Kunta- ja aluevaaliehdokkaiden keski-ikä puolueittain. Kokoomus ja KD eivät vastanneet MTV:n kyselyyn aikarajan puitteissa.MTV

Yksimielinen vastaus syystä

Puolueet ovat sitä mieltä, että nuorten vähäinen osallistuminen politiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun uhkaa jo demokratiaa.

– Tämä [vähäinen osallistuminen] voi heikentää kansalaisten luottamusta poliittisiin instituutioihin ja tämä voi osaltaan lisätä alhaista äänestysaktiivisuutta, sanoo Liike nytin puoluesihteeri Petteri Redsven.

– Kynnystä lähteä mukaan pitäisi nykyisestä madaltaa. Suunnan pitäisi olla päinvastainen, päätöksentekoon pitäisi olla helpompi osallistua ja lähteä mukaan, sanoo vasemmistoliiton Anna Mäkipää.

Keskusta kertoo kantaneensa huolta pitkään, ja kannattaakin tämän takia äänestysikärajan laskemista kuntavaaleissa 16 ikävuoteen.

Puolueet ovat nuorten osuudesta huolissaan.Lehtikuva

Lähes jokainen MTV:n kyselyyn vastanneista puolueista pitää nuorten vähäisen osallistumisen yhtenä syynä yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymistä. 

– Politiikassa lisääntynyt vastapuolen haukkuminen on tietysti myös luotaantyöntävä tekijä, sanoo keskustan vaaliasiantuntija Juha Iso-Aho.

Vihreät on vastanneet tähän tarpeeseen tarjoamalla ehdokkaille tukea ja neuvontaa.

– Tämä on savotta, joka tuntuu helposti vaikealta ja ylivoimaiselta, mutta jos keskustelukulttuuri on pystytty yhdessä tuhoamaan, se voidaan myös yhteisin ponnistuksin pyrkiä korjaamaan, sanoo vihreiden puoluesihteeri Anna Moring.

Perussuomalaisten (PS) mukaan asenneilmapiirin muuttumiseen tarvitaan kaikkia puolueita, mutta myös mediaa ja muita yhteiskunnassa vaikuttavia tahoja.

Myös oman vapaa-ajan arvostaminen, hektinen arki ja vaalikampanjointiin pistettävä raha voivat vaikuttaa nuorten halukkuutteen lähteä mukaan vaaleihin.

Poliittisesta vaikuttamisesta pitäisi tehdä houkuttelevampaa ja mieluisampaa, sanoo RKP:n Fredrik Guseff.

– Varmasti voisimme yhdessä nostaa paremmin esiin sitä positiivista työtä mitä tehdään paikallisella tasolla. Tämä on yhteinen haaste, Guseff sanoo.

Lue myös: Nuorten osuus kuntavaalien ehdokkaista putosi

Moniäänisyys uhattuna

Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset nostavat molemmat esiin sen, että politiikka tarvitsee eri taustoista olevia osallistujia.

– Nuorten pitää saada kokemus, että heidän näkemyksensä ovat tärkeitä ja heidän halutaan osallistuvan koulutustaustasta tai muusta sellaisesta riippumatta, sanoo PS:n puoluesihteeri Harri Vuorenpää.

– Vielä tekemistä riittää siinä, että herrakerhoista päästään tilanteeseen, jossa päättäjien koostumus oikeasti peilaa koko väestön kuvaa, nostaa taas vasemmistoliiton Mäkipää.

Lue myös: Huhtikuun tuplavaalit on ainutlaatuinen tilanne, mutta sekaannuksen vaara on olemassa: "Hirveä määrä numeroita"

Kokoomuksen ja SDP:n pormestariehdokkaat löytävät yhteisen sävelen yhdestä asiasta: "Eihän Helsinki mikään rikas ole"

MTV:n vaalikone on nyt julki – näin löydät oman ehdokkaasi

Nuorisobarometri: Politiikka kyllä kiinnostaa nuoria

Tuoreen Nuorisotutkimusseuran nuorisobarometrin mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on kaksinkertaistunut 30 vuoden aikana.

Vuonna 2024 ainakin jonkin verran politiikasta on kiinnostunut 63 prosenttia, kun osuus vuonna 1997 oli yhteensä kolmannes nuorista. Alimmillaan kiinnostus oli vuonna 2008, vain 27 prosenttia.

– Huolet nuorten laajamittaisesta irtautumisesta yhteiskunnasta tai vähäisestä kiinnostuksesta politiikkaa kohtaan eivät saa Nuorisobarometreista tukea, toteaa Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Tomi Kiilakoski tiedotteessa.

72 prosenttia nuorista kokee barometrin mukaan kuuluvansa yhteiskuntaan kiinteästi ja luottamus useimpiin yhteiskunnallisiin instituutioihin on noussut.

Nuorten tulevaisuususko on kuitenkin laskenut. 

Vuonna 2016 83 prosenttia vastaajista suhtautui omaan tulevaisuuteensa optimisesti, mutta vuonna 2024 osuus oli 61 prosenttia. Optimististen osuudessa on huomattavaa laskua myös vuosista 2018 ja 2021.