MTV:n tiedot: Puolueilla erimielisyys vaalirahoituksesta – ensi kevään vaaleissa uhkana sekavat tilanteet

Puolueet eivät ole päässeet sopuun siitä, kuinka suuren rahalahjoituksen ehdokas saa ottaa vastaan ensi kevään alue- ja kuntavaaleissa ilman, että lahjoittajan nimi on ilmoitettava julkisesti.

Nykylain mukaan kuntavaaleissa on ilmoitettava vähintään 800 euron ja aluevaaleissa vähintään 1 500 euron yksittäisistä tukisummista.

Ensi huhtikuussa alue- ja kuntavaalit järjestetään ensimmäistä kertaa yhtä aikaa. 

MTV Uutisten tietojen mukaan SDP,  vihreät ja vasemmistoliitto ovat puoluesihteerien keskusteluissa kannattaneet 800 euron rajaa koskemaan kumpiakin vaaleja. Asiaa on perusteltu avoimuudella ja rahoituksen läpinäkyvyydellä.

Erityisesti RKP on puolestaan vaatinut molempiin vaaleihin 1 500 euron rajaa, mikä sopisi oikein hyvin myös kokoomukselle.

Pulmatilanteita ehdokkaille

Vaalirahalaeista neuvotellaan yleensä parlamentaarisesti, siis yli oppositio-hallitusrajojen. 

Puoluesihteerit ovat keskustelleet asiasta tämän vuoden aikana, mutta sopua ei ole syntynyt. 

Kunta- ja aluevaaleihin saa kerätä vaalirahaa jo tämän vuoden lokakuun puolivälissä, joten lakimuutoksia ei käytännössä enää ehditä tehdä. Kevään vaaleihin sovelletaan siis nykyistä lakia. 

Yli 800 euron mutta alle 1 500 euron vaalituen antajan nimen julkistamisvelvollisuus riippuu täten siitä, käyttääkö ehdokas rahat alue- vai kuntavaaleihin.

Tämä voi aiheuttaa sekavuutta, sillä tuhannet ehdokkaat ovat oletettavasti ehdolla molemmissa vaaleissa.

Ehdokkaan pitää periaatteessa tietää, ostaako hän lahjoitusrahoilla mainoksia tai makkarapaketteja aluevaali- vai kuntavaalikampanjaansa varten.

Myös Valtiontalouden tarkastusviraston työmäärä rahankäytön valvonnassa voi lisääntyä, kun päällekkäisiä vaaleja koskevat eri säännöt.

Ministeri: Virkamiesten tehtävä ohjeistuksia

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) toteaa tekstiviestitse MTV Uutisille, ettei asiasta ole vireillä mitään lainvalmistelua oikeusministeriössä.

– Vaaleista vastaavien virkamiesten tulee tehdä tarvittavia ohjeistuksia asiassa, Meri kommentoi.

Oikeusministeriön demokratia ja vaalit -yksikön päällikkö Niklas Wilhelmsson puolestaan vahvistaa puhelinhaastattelussa, että tällä aikataululla olisi jo hyvin hankalaa ellei mahdotonta tehdä lakimuutosta ongelmaan liittyen.

Vaalirahoituslakiin ollaan tekemässä joitakin mahdollisesti ensi kesänä voimaan astuvia uudistuksia, mutta ne eivät liity mitenkään tässä jutussa käsiteltyyn ongelmaan.

– Asetelmaa on varmaan syytä tarkastella. Toki kyse on kaksista eri vaaleista, mutta nythän ne pidetään ensimmäistä kertaa samaan aikaan. Sehän asettaa muitakin haasteita vaalien järjestäjälle ja myös äänestäjille, Wilhelmsson sanoo.

Suomessa on tähän asti järjestetty vain harvoja vaaleja yhtäaikaisesti. Helsingin ulkopuolella äänestäjien on kyettävä äänestämään samalla kertaa kahden eri vaalien ehdokkaita.

Hylättyjen äänten määrä voi Wilhelmssonin mukaan kasvaa kevään vaaleissa, jos ohjeistus ei ole selkeää.