Tuovatko sähköiset kannatusilmoitukset uusia puolueita politiikkaan? "Vakiintuneiden puolueiden joukkoon on vaikea murtautua"

Hallitussihteeri Anna Saarela oikeusministeriöstä pitää mahdollisena, että uudistuksen myötä rekisteröityjen puolueiden määrä kasvaa. 

Uutuudenviehätyksen ohella kiinnostusta sähköisiin tuki-ilmoituksiin voi lisätä vallitseva koronaepidemia, joka on vähentänyt ihmisten kohtaamisia ja täten vaikeuttanut kannatuskorttien keruuta.

– Alkuvuonna voi tulla uusia puolueita, mutta asiaa on vaikeaa ennustaa, Saarela sanoo.

”Vakiintuneiden puolueiden joukkoon on vaikea murtautua”

Yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistosta kehuu uudistusta poliittisen osallisuuden yhdenvertaisuuden tukemisesta. 

Hän arvioi, että uudistus helpottaa uusien puolueiden ilmaantumista politiikan kentälle. Uudistus parantaa myös allekirjoittajien asemaa tekemällä kannattajakorttien allekirjoittamisesta aiempaa vaivattomampaa.

Wassin mukaan vakiintuneiden puolueiden joukkoon on kuitenkin vaikea murtautua. Tällä hetkellä puolet rekisteröidyistä puolueista ei ole päässyt eduskuntaan.

– En näe, että tarjokkaita tulisi kuin sieniä sateella, Wass sanoo.

Saarelakaan ei usko, että puoluekenttä pirstoutuisi, vaikka rekisteröityjen puolueiden määrä kasvaisi. Hän huomauttaa, että Tanskassa vuonna 2016 toteutettu hieman vastaavan kaltainen uudistus ei lisännyt parlamentissa olevien puolueiden määrää.

– Ratkaisevaa on se, mitkä puolueet saavat kannatusta vaaleissa, Saarela sanoo.

Suomessa on tällä hetkellä 18 rekisteröityä puoluetta. Niistä yhdeksällä on edustus Arkadianmäellä.

Johtaako uudistus infovaikuttamiseen?

Yhdistyksen rekisteröinti puolueeksi vaatii 5 000 suomalaisen tuen. 

Tähän mennessä kannatusilmoitukset on pitänyt kerätä paperilla.

Oikeusministeriön Saarela rinnastaa muutoksen julkisen sektorin muuhun digiloikkaan. Sen taustalla oli hänen mukaansa halu edistää kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Tukijoiden paperikeruu on mahdollista muutoksen jälkeenkin. Sähköisiä kannatusilmoituksia varten avautuu oikeusministeriön ylläpitämä palvelu.

Ovatko puhtaat jauhot pussissa?

Eduskunta hyväksyi sähköiset kannatuskortit mahdollistavan puoluelain muutoksen syksyllä. Käsittelyn aikana Wass toi julkisuudessa ja perustuslakivaliokunnassa esiin huolen siitä, ettei uudistuksen valmistelussa huomioitu riittävästi informaatiovaikuttamisen uhkaa.

– Yksi huoli taustalla on, että tällä tavalla saataisiin naamioitua salonkikelpoisiksi puolueiksi toimijoita, joilla ei ole puhtaita jauhoja pussissa, Wass sanoo.

Uutta järjestelmää voivat Wassin mukaan yrittää hyödyntää niin kansalliset ääriliikkeet kuin valtioiden rajat ylittävät toimijat.

Hän kirjoitti asiasta marraskuussa mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin yhdessä oikeustieteen professori Päivi Leino-Sandbergin sekä kyberturvallisuuteen erikoistuneen työelämäprofessori Jarno Limnéllin kanssa.

Kolmikko kantoi huolta "demokratiahäirinnän" uhasta sekä siitä, että häiriköt voisivat hämmentää puolueinstituution toimintaa sekä heikentää sitä kohtaan tunnettua luottamusta.

– Toinen huoli on, että taas syntyy erilaisia rekistereitä allekirjoituksia antaneista kansalaisista. Näemme, millaisia tietomurtoja on ollut Yhdysvaltain ja Ranskan presidentinvaalien yhteydessä, Wass lisää.

Wass kuitenkin korostaa, ettei hän vastusta uudistusta sinänsä. Hän on pikemminkin tyytymätön siihen, ettei riskejä käsitelty hänen mukaansa riittävästi lakimuutosta valmistellessa.

– Se on myös tuhon tie, ettei tehdä mitään uudistuksia, kun nähdään pelkkiä riskejä, ja kansalaisten osallistuminen lähtee kaventumaan.

Vaaliasiantuntija pitää tukirajaa alhaisena

Kyseessä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun kansa pääsee tukemaan poliittisia esityksiä sähköisesti. Yksittäisiin lakimuutoksiin tähtääviä kansalaisaloitteita on voinut allekirjoittaa verkossa järjestelmän alusta eli vuodesta 2012 alkaen.

Kansalaisaloitteen eteneminen eduskuntaan vaatii 50 000 kannatusilmoitusta, eli puolueen voi polkaista pystyyn kymmenesosalla kansalaisaloitteen vaatimasta tukijamäärästä. Puolueen taakse nimiä saa kerätä vuoden, kansalaisaloitteen pitää onnistua puolessa vuodessa.

Saarelan mukaan lakia valmistellessa pohdittiin sekä keräysajan lyhentämistä että kannatusrajan nostoa. Niitä ei kuitenkaan päätetty tehdä kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.

– Edelleen Suomessa iso osa ikääntyneestä väestöstä ei käytä internetiä. Vaikka sähköinen kannatusilmoitus on suurimmalle osalle kätevä, kaikille se ei ole ensisijainen tapa antaa kannatusta, Saarela sanoo.

Ministerin arvonimen saanut vaaliasiantuntija Lauri Tarasti on kiinnittänyt huomiota epäsuhtaan. Omassa mielipidekirjoituksessaan hän arvioi, että 5 000 käsin kerättyä allekirjoitusta vastaa noin 20 000 sähköistä kannattajakorttia.

Tarasti pitää puolueille asettua rajaa liian matalana verkkoon ja pelkää yhden asian liikkeiden käyttävän puolueeksi rekisteröitymistä julkisuustemppuna.

Saarela vakuuttaa, että lain muutoksen vaikutuksia puoluekenttään tullaan kyllä seuraamaan.

– Puolueita voi tälläkin hetkellä rekisteröidä erilaisilla agendoilla, ja yhden asian liikkeitä on rekisterissä ollut aikaisemminkin, hän vastaa.Saarelan tavoin Wass uskoo, että lainsäädäntöä voidaan täsmentää edelleen, jos pelättyjä riskejä toteutuu.

– Riskejä olisi valmisteluvaiheessa voinut miettiä monipuolisemmin. Nyt teemme kenttäkokeen, jota tulee huolella tutkia. Jos näyttää siltä, että joitakin riskejä lähtee toteutumaan, on tärkeä reagoida nopeasti, Wass sanoo.