Puolaan iskeytyi eilen ilmeisesti Ukrainan S-300-ilmatorjuntaohjus ja hyvin todennäköisesti Ukrainan ilmatorjunnan ampumana. Näin toteaa Puolan presidentti Andrzej Duda uutistoimisto Reutersin mukaan.
Myös Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan kyseessä on todennäköisesti Ukrainan ilmatorjunnan ohjus.
S-300-ohjusta oli epäilty jo aiemmin kaksi henkeä vaatineen räjähdyksen aiheuttajaksi muun muassa sosiaalisessa mediassa kiertäneiden kuvien perusteella.
MTV Uutisten haastattelemien asiantuntijoiden mukaan S-300-ohjuksen kantama on 90–200 kilometriä, mikä tarkoittaisi sitä, ettei Venäjä olisi yltänyt järjestelmällä Puolaan miltään miehittämältään alueelta Ukrainasta tai Venäjältä.
Jos kyseessä on S-300-ohjus, ampuja on siis varmuudella Ukraina.
– Niiltä sijoilta, mitä Venäjällä Ukrainassa on, tämä ohjus ei koskaan lennä Puolaan asti. Sen tehollinen kantama ilmatorjunnassa on 90 kilometriä ja käytännössä juuri paljon pidemmälle se ei ylipäätään pysty lentämään. Uusimipienkin versioiden kantama taistelukäytössä on noin 200 kilometriä, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitoksen erikoistutkija Juha Honkonen.
– Jos se on S-300 ohjus, se on Ukrainassa käytössä olevia vanhempia neuvostoaikaisia versioita, Honkonen jatkaa.
Uutistoimisto Reuters uutisoi jo aiemmin Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin informoineen Nato-kumppaneitaan, että Puolaan iskeytyi ukrainalainen ilmatorjuntaohjus.
Lue lisää: Puolaan iskeytynyt ohjus oli ukrainalainen, sanoo Biden Reutersin Nato-lähteen mukaan
Näin S-300 voi harhautua
S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä on eniten Venäjällä. Ukrainalla oli Honkosen mukaan järjestelmän lavetteja noin 250 kappaletta vuoden 2022 alussa. Järjestelmää löytyy myös ympäri maailmaa noin 20 eri toimijalta.
S-300:aa käytetään tavallisesti esimerkiksi lentokoneiden torjuntaan, mutta myös ballististen ohjusten torjuntaan. Venäjä on käyttänyt S-300-ohjuksia sodassa myös hyökkäyksiin.
Jos S-300 ei osu kohteeseensa, se käytännössä vain jatkaa matkaansa.
– Uusimmissa ohjuksissa on itsetuhojärjestelmä. Jos ohjus ei osu kohteeseensa, se tuhoutuu ilmassa. Vanhemmissa sitä ei välttämättä ole ja silloin ohjus lentää melkein mihin sattuu, koska se on komento-ohjauksen ulkopuolella. Maahan osuessaan se räjähtää, sanoo Honkonen.
Honkosen mukaan tutkalla, joka ohjaa ohjusta, on rajoitettu kantama. Kun kantama ylittyy, ohjusta ei voida enää ohjata.
– Se ei näe horisontin taakse, ja kun ohjus lentää tutkan näkökentän ulkopuolelle, ohjus ei ole enää ohjattavissa, vaan se jatkaa matkaansa sillä lähtönopeudella ja suunnalla, jotka sillä sattuu olemaan.
Teoriassa Venäjän risteilyohjukset voisivat iskeä Puolaan
Yhtenä vaihtoehtona Puolan räjähdyksessä olisi voinut olla harhautunut risteilyohjus.
– Jos kyseessä on kohteestaan harhautunut taisteluohjus, niin silloin se voisi olla 3M14-Kalibr, jota ammutaan yleensä merellä kulkevilta laveteilta, joko pinta-aluksesta tai sukellusveneestä. Ohjuksen kantama on 2 000 – 2 500 kilometriä. Se kyllä ylettää joka paikkaan Ukrainassa. Se on perinteinen risteilyohjus, sanoo Honkonen.
– Toinen mahdollisuus on vielä uudempi, ilmasta laukaistava risteilyohjus Kh-101, joka on hieman järeämpi laite. Sen kantama on 5 500 kilometriin asti. Se laukaistaan raskaasta pommikoneesta, Honkonen jatkaa.
Ohjuksen harhautumisen voi aiheuttaa tekninen vika tai ilmatorjunta.
– Ohjuksen harhautumisen voi aiheuttaa tyypillinen tekninen vika, mikä on todella harvinaista, sanoo insinöörimajuri Mika Nieminen.
– Harhautumiseen Puolan tapauksessa voisi olla syynä se, että jos ilmatorjuntaohjuksella on ammuttu vaikkapa risteilyohjusta, niin silloin kun vaikutetaan vaikkapa ohjausosaan, niin ohjus harhautuu halutulta reitiltä Newtonin lakien mukaisesti, voiman ja vastavoiman laki, Nieminen jatkaa.