Puhdistus sai teatteriammattilaisilta kiitosta New Yorkissa

Teatteri La MaMan taiteellinen johtaja Zishan Ugurlu kertoo haluavansa saada amerikkalaiset ajattelemaan oman valtionsa julmuutta, sotien oikeutusta ja yksilötasolla ihmisen alistamista.

- Minun viestini taiteilijana on saada ihmiset jakamaan toistensa tuskaa. Ummistamme korvamme ihmisten kohtaloilta valtiollisessa väkivallassa, emme ajattele mitä Afganistanin tai Irakin sota merkitsee siellä eläville tai mitä neuvostomiehistys merkitsi virolaisille, sanoo Ugurlu.

- Puhdistuksessa naisen keho on metafora valtiolle, toisen ruumis voidaan alistaa ja vapaus riistää, samoin valtion, kertoo turkkilaistaustainen Ugurlu.

- Kaiken kaikkiaan Puhdistus on minusta kaunis rakkaustarina, kertomus siitä miten rakkaus ja sen kaipuu säilyy läpi kaiken.

Vastalause ihmiskaupalle

La MaMa haluaa Puhdistuksella protestoida myös ihmiskauppaa vastaan.

- Joka vuosi miljoona ihmistä joutuu ihmiskaupan uhriksi, lataa Ugurlu, 80 prosenttia heistä on naisia, jotka yleensä pakotetaan prostituoiduiksi.

- Haluan saada amerikkalaiset ajattelemaan muutakin maailmaa kuin itseään ja harkitsemaan uudelleen, millaista politiikkaa me oikeastaan toteutamme kansainvälisesti.

- Haluan myös herättää ihmiset näkemään kätketyn väkivallan lähellään, kodeissaan ympäristössään ja tajuamaan miten valtiovalta monin tavoin alistaa väkivallalla omia kansalaisiaan.

Ugurlun toive muutaman sekunnin hiljaisuudesta näytelmän päätyttyä toteutui. Sama tuskan myötäeläminen on koettu muissakin Puhdistuksen sovituksissa - yleisö ei oikein tiedä, miten riemullisesti suosiotaan voisi osoittaa. Täälläkin nähtiin silmien kostuvan ahdistuksesta.

"Tästä tulee ei-kaupallinen menestys"

Teatteriammattilaiset kiittelivät esitystä MTV:n haastattelussa - uskottavasti enemmän kuin kohteliaisuuttaan.

Newyorkilaisen Mabou Mines Theatren taiteellinen johtaja Sharon Fogarty huokaili ahdistustaan esityksen jälkeen ja sanoi, että Broadway-yleisölle, viihdettä hakeville amerikkalaisille teos on liian vaikea mutta taiteellisissa teattereissa näytelmälle tulee varmasti suurta kysyntä.

- Helppo tämä tarina ei ole mutta me haluamme myös ajattelemista, sanoo Fogarty, jonka oma teatteri on yksi suhteellisen harvalukuisista taiteellisista teattereista Yhdysvalloissa.

Teatterit saavat USA:ssa yhteiskunnan tukea vain alle 2 % budjetistaan, Suomessahan tuki valtiolta ja kunnilta laitosteattereille kattaa keskimäärin 2/3 menoista. Kaikki teatterit Yhdysvalloissa ovat siis sitä mitä meillä tarkoitetaan vapailla ryhmillä. Niiden on pärjättävä lipputuloilla, ne eivät yleensä omista esiintymistiloja eivätkä useinkaan pysty maksamaan näyttelijöille kunnollista palkkaa.

Harrastajateattereita Yhdysvalloissa on jostakin kummallisesta syystä äärimmäisen vähän; Suomessahan niitä on enemmän kuin missään muualla maailmassa.

Peter Franzén tyytyväinen suoritukseensa

Peter Franzénille neuvostokätyrin, Martinin rooli La MaMassa on ensimmäinen esiintyminen yleisön edessä vuosikausiin.

- Jos haluaa kutsua itseään näyttelijäksi, on hyvä aina välillä palata juurilleen, sanoo tyytyväinen Franzén.

- Tuntuu ihan mukavalta. Täällä tahti on aika hektinen, näytelmää harjoiteltiin vain kolme viikkoa ja esi-ilta oli vasta kolmas läpimeno, kertoo Franzén.

Hän kertoo nauttineensa pienessä teatterissa lähellä olevan yleisön myötäelämisestä.

- Tärkein sanoma tässä minulle on toisesta ihmisestä välittäminen.