PTT: Ruoan hinta voi nousta Suomessa nopeammin kuin koskaan EU-aikana – Euroopasta ruoka ei lopu

Näin paljon ruokakassin hinta nousee tänä vuonna, asiantuntija avaa – ministeri Lintilän hurjaan arvioon ei uskota 4:18
Katso yllä oleva video: Paljonko ruoan hinta uhkaa kallistua? Näin asiaa arvioi aiemmin Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja.

Ruoan hinta voi nousta Suomessa tänä vuonna ennätysnopeasti, arvioi Pellervon taloustutkimus (PTT). Tutkimuslaitoksen ennusteen mukaan Suomessa voi olla edessä suurin ruoan hinnan vuositason nousu EU-jäsenyyden aikana.

PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennusteen mukaan ruoan hinta nousisi tänä vuonna Suomessa 11 prosenttia. Ruoan hinnannousun odotetaan kiihtyvän jo kevään aikana yleistä inflaatiota suuremmaksi. PTT:n aiemmin maaliskuussa antaman ennusteen mukaan inflaatio nousisi Suomessa tänä vuonna viisi prosenttia.

–  Ruoan hinnannousu on selvästi yleistä inflaatiokehitystä nopeampaa, toteaa tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg PTT:n tiedotteessa.

PTT:n mukaan on hankala arvioida, milloin hinnankorotukset näkyvät kuluttajille kauppojen hyllyillä. Ajoittumisessa voi olla eroja eri kaupparyhmien ja tuotteiden välillä. Painetta hinnankorotuksiin on joka tapauksessa kaikissa elintarvikkeissa, mutta korotusten vauhdissa on isoja eroja sekä tuoreryhmien välillä että niiden sisällä, tiedotteessa todetaan.

PTT:n mukaan ruoan hinnannousun taustalla on Ukrainan sota ja sen myötä Venäjää vastaan asetetut talouspakotteet sekä Venäjän asettamat vastapakotteet.

Tutkimuslaitos kuitenkin huomauttaa, että ruoan hinnannousu kiihtyi jo ennen Venäjän hyökkäystä. Tutkimuslaitoksen ennuste perustuu oletukselle, että sota pitkittyy ja lännen sekä Venäjän taloudelliset välit ovat poikki.

Vaikka sota loppuisi nopeasti, konfliktilla on yhtä kaikki kauaskantoisia seurauksia maailmanlaajuiseen maatalous- ja elintarviketuotantoon sekä kauppaan, PTT sanoo.

–  Suomen maatalouden kannalta suurin epävarmuus ajoittuu tällä hetkellä vuoteen 2023, vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala toteaa tiedotteessa.

–  Riskinä on viljelijöiden maksuvalmiuden heikkeneminen, tuotannon vähentäminen tai lopettaminen maatiloilla ja elintarvikeomavaraisuuden heikkeneminen.

PTT painottaa, että ennustetta on tehty hyvin poikkeuksellisessa ja epävarmassa maailmantilanteessa.

Ruoka ei lopu Euroopassa

Venäjä ja Ukraina ovat olleet merkittäviä viljanviejiä. Sodan myötä viljan hinta on noussut huippulukemiin. Viljantuotanto vähenee Ukrainassa merkittävästi, ja maailmamarkkinoille tulee vähemmän viljaa myös Venäjältä, PTT:n ennusteessa todetaan.

Ruoka ei kuitenkaan ole Suomessa ja Euroopassa loppumassa, mutta maailmanlaajuisesti sota voi aiheuttaa ruokapulaa.

PTT:n mukaan esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä voi syntyä ruokapulan vuoksi levottomuuksia.Suomessa on korkea omavaraisuus maatalouden perustuotteissa, mutta riippuvuus on suurta muun muassa lannoiteraaka-aineissa, rehuissa, energiassa ja monissa kylvösiemenissä, PTT toteaa.

Euroopan maiden pyrkimyksiä oman maataloustuotannon lisäämiseen jarruttavat PTT:n mukaan lannoitteiden korkea hinta ja lannoiteriippuvuus Venäjältä, josta on viime vuosina tuotu myös Suomeen merkittäviä määriä ammoniakkia sekä kalium-lannoitteita. PTT ennustaa lannoitteiden hintojen nousevan tänä vuonna peräti 65 prosenttia.

–  Nopeasti nousevat kustannukset aiheuttavat voimakasta nousupainetta tuottajahintoihin, jotka eivät ole kohonneet kustannusten mukana, maatalousekonomisti Juuso Aalto-Setälä sanoo tiedotteessa.

PTT:n mukaan Suomen viljasadon ennustetaan tänä vuonna riittävän huoltovarmuuden ja ruokaketjun toimivuuden näkökulmasta, jos kasvukauden sääolosuhteet ovat suotuisat. Tämä edellyttää, että lannoitteiden käyttöä optimoidaan ja taloudellisesti viljelykelpoisiksi arvioidut peltolohkot kylvetään.

Jos kasvukausi jää jostain syystä huonoksi, ainoa vaihtoehto korvata kotimaista tuotantoa on tuoda viljaa ulkomailta, maatalousekonomisti Päivi Kujala sanoo.

–  Sinänsä Suomessa kyllä ruokaa riittää. Suomella on varaa myös ostaa viljaa maailmanmarkkinoilta, vaikka viljan hinta nousee, Kujala toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat