Psykoterapiaan pääsee alkuvuotta enemmän uusia asiakkaita

Kelan kautta rahoitettavaan psykoterapiaan on mahdollista ottaa nyt selvästi enemmän uusia asiakkaita kuin alkuvuonna. Koko maassa jopa 3 000 aikuista ja noin 1 000 nuorta voi aloittaa psykoterapian Kelan tuella.

Kela on vahvistanut huhti-kesäkuuksi uudet kiintiöt kullekin vakuutusalueelle. Psykoterapiaan käytettävää vuotuista rahamäärää ei lisätä.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä lasten ja nuorten psykoterapiaan varatut rahat käytettiin kutakuinkin etukäteen lasketun kiintiön mukaan, eli rahoista sidottiin 24 prosenttia. Aikuisten psykoterapiapäätöksiä tehtiin alkuvuodesta varovaisemmin ja kiintiön varoista sidottiin vain 17,5 prosenttia.

Alkuvuodesta tukea psykoterapiaan myönnettiin koko maassa yhteensä 1433 lapselle- ja nuorelle, joista 407 oli terapian aloittajia. Noin 39 prosenttia lapsista ja nuorista saa terapiaa kerran viikossa ja 61 prosenttia kaksi kertaa viikossa. Aikuisia Kelan tukemaan psykoterapiaan pääsi kaikkiaan 1579. Heistä uusia asiakkaita oli yhteensä 510.

Kaikista aikuisten terapiapäätöksistä 45 prosenttia myönnettiin kertaviikkoisena ja 55 prosenttia kahdeksi kerraksi viikossa. Kela kiintiöi terapiavarat tänä vuonna ensimmäistä kertaa niin, että kullakin vakuutusalueella uusia asiakkaita otetaan neljännesvuosittaisen kiintiön sisällä. Tällä pyritään estämään rahojen loppuminen kesken vuotta, kuten kävi viime vuonna.

Kaikkiaan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on tänä vuonna jaettavissa 98 miljoonaa euroa, josta 24,7 miljoonaa euroa on tarkoitettu psykiatriseen kuntoutukseen.

Potilasryhmät vastakkain

Yhden potilasryhmän lisääntyvä tuki on aina toisilta pois, kun samaa kakkua jaetaan. Tilastotiedot kertovat, että ainakin tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutus kärsii, kun mielenterveyskuntoutusta on lisätty.

Viime vuonna tules-kuntoutusta saaneiden määrä pieneni 20 prosenttia edellisvuodesta ja rahaa siihen käytettiin 30 prosenttia vähemmän.

Reumaliiton puheenjohtajan Teuvo Komulaisen mielestä potilasryhmiä ei saisi laittaa tällä tavoin vastakkain. Ei kuulosta hyvältä, että tules-sairauksien kuntoutusta järjestelmällisesti vähennetään, vaikka joka viides suomalainen kärsii jostain tules-vaivasta.

- Harvinaisen inhottavaa on se, että joku potilasryhmä joutuu omia asioita puolustaessaan asettumaan tavallaan toista potilasryhmää vastaan, harmittelee Komulainen.

Hänen mielestään on väärin, että kaikelle harkinnanvaraiselle kuntoutukselle asetetaan yhteinen euromääräinen katto.

- Päättäjät ajattelevat, että jakakoot potin miten haluavat, kunhan kokonaiskustannukset eivät nouse. Jos joku saa lisää, niin se on toiselta pois. Samanlaista ajattelua on ollut ennenkin muun muassa vammaispolitiikassa, sanoo Komulainen.

Tuki- ja liikuntaelin sairaiden kuntoutuksen laiminlyönti tulee kalliiksi. Tules-potilaiden kuntoutus ehkäisee laitoshoidon, lääkityksen ja vammaispalvelulain tarjoamien palvelujen kuten henkilökohtaisen avustajan ja kuljetuspalvelujen tarvetta.

Lasten psykoterapiaa on jo siirretty jo kuntien vastuulle ja Komulaisen mielestä kunnat voisivat ottaa lisää vastuuta myös tules-sairaiden kuntoutuksessa. Avokuntoutuksessa kunnat ovat hänen mielestään kohtuullisesti pärjänneetkin, mutta laitoskuntouksen kunnat laiminlyövät lähes kokonaan.

(MTV3-STT)