Psykologi varoittaa: Älä hoida syysväsymystä näin – "Herkästi ensimmäinen, mihin saatetaan tarttua"

Marraskuu on puolivälissään ja vielä kuukauden ajan päivät jatkavat lyhenemistään. Pimeys ja harmaus väsyttävät suurta osaa suomalaisista. Arviolta kolmannes kärsii varsinaisesta kaamosväsymyksestä tai -masennuksesta.

Tyypillisiä syksyn ja talven aikana iskeviä oireita ovat muun muassa voimattomuus, makeannälkä, lihominen sekä surullisuus. Psykologi Marjo Tossavainen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä kertoo, että oireilun taustalta löytyy useita syitä.

Pimeys saa aikaan väsyttäviä muutoksia biologisella tasolla. Yöllä pimeyden laskeutuessa elimistössä erittyy väsyttävää melatoniinia, päivän kirkastuessa puolestaan serotoniinia.

– Aivot menevät ihan sekaisin syksyllä, kun aamulla ei tulekaan valoa, vaan pimeys jatkuu ja aivot jatkavat melatoniinin erittämistä, Tossavainen selittää.

Lue myös: Luulitko, että melatoniini auttaa nukahtamaan? Tämä on ravintolisän todellinen hyöty

Pimeän vuodenajan koittaessa metsä lepää ja monet eläimet vetäytyvät talviunille. Ihmisillä ei tällaista mahdollisuutta ole, vaan biologian on pakko taipua yhteiskunnan normeihin. Töissä ja opiskeluissa pitäisi olla tehokkaimmillaan, vaikka kuinka väsyttäisi.

Myös asenteella on merkitystä. Syksyn ja talven tullen moni alkaa voivotella pimeyttä ja kylmyyttä, mutta se ei tee palvelusta jaksamiselle. Harmittelun sijaan voisi myöntää kärsivänsä pimeydestä ja miettiä samalla, mitä voisi tehdä pärjätäkseen paremmin.

– Varmaan muistetaan edellistalvi ja päädytään liikaa muistelemaan, kuinka ankeaa se silloin oli ja aletaan surra sitä, että on taas pimeä, Tossavainen pohtii.

Keinot harmauden selättämiseen

Tossavainen kehottaa marraskuun harmaudesta lannistuvia pitämään huolta rutiineistaan, kuten ateria- ja vuorokausirytmistä. Melatoniinin erityksen pysäyttävä kirkasvalo- tai sarastuslamppu auttaa, jos aamulla tuntuu, ettei sängystä jaksaisi nousta ylös.

Lue myös: Lääkäri tyrmää kirkasvalolampun tavallisen käyttötavan: "Se on väärin"

Kohtuullinen liikunta tuo mielihyvää ja auttaa sekin rytmittämään päivää – etenkin ulkoilu päiväsaikaan kannattaa. Jos harvinaiset valon pilkahdukset menevät ohi töitä tai opiskeluita tehdessä, voi ulkona piipahtaa esimerkiksi lounastauolla. Vapaapäivistä on järkevää ottaa ilo irti ja lähteä ylös, ulos ja lenkille.

Sen sijaan päihteillä ei häiriintynyttä unirytmiä tai matalaa mielialaa kannata lähteä lääkitsemään, vaikka ne saattavat Tossavaisen mukaan olla "herkästi ensimmäinen, mihin saatetaan tarttua". Pienetkin annokset alkoholia rikkovat unta tehden oireilusta entistä hankalampaa.

Myös murheissa vellomista on hyvä välttää.

– Hyväksyy sen, että on ankeaa ja mua harmittaa tämä pimeys, mutta sitten on kuitenkin asioita, joita voin tehdä ja lähteä hakemaan rauhallisempia tapoja viettää mukavia iltoja ja päiviä kuin mitä valoisaan aikana, Tossavainen sanoo.

Psykologi itse esimerkiksi kokoaa talvisin tuhannen palan palapelejä – se rauhoittaa ja pitää kädet pois karkkipussista.

Terveelliset elämäntavat ja asennemuutos eivät kaikkia auta. Mikäli kaamosoireet haittaavat päivästä ja viikosta toiseen pahasti opiskelu- tai työkykyä ja olo on hyvin lamaantunut, kannattaa asiasta kertoa terveydenhuollon ammattilaiselle.

Katso myös: Miten ihmiset sitten oikeasti selättävät arjen harmautta? Entä sitten meteorologi?

Lue myös: Sorrutko sinäkin tähän vitamiinimokaan? Pahimmillaan vaaraksi terveydelle

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!