Professori varoittaa: Korona on myös merkittävä aivosairaus – tällaisia ovat viruksen vaikutukset aivoihimme

3:33
Katso video: Koronavirustauti on myös merkittävä aivosairaus – neurologian professori kertoo, mitä kaikkea korona voi ihmiselle aiheuttaa.

Koronavirustauti mielletään usein hengitystieinfektioksi, mutta viruksen aiheuttama sairaus voi vaikuttaa myös aivoihin ja hermostoon. 

Neurologian professori Risto O. Roine pitää koronaa merkittävänä aivosairautena. Roine on seurannut taudin aivovaikutuksista tehtyä tutkimusta tiiviisti viime vuoden keväästä saakka. Hän toivoo lisää tutkimusta ja puhetta koronavirustaudin neurologisista vaikutuksista. 

– "Neurocovid" ei ole kovin tuttu käsite vielä lääkärikunnassakaan, mutta asiasta on juuri hiljattain alettu puhua enemmän. Aiheesta on reilusti yli 2000 julkaisua, mutta systemaattisia suurempia aineistoja on julkaistu vasta nyt aivan hiljattain ja lisää on tulossa myös Pohjoismaista. 

Neurologisten oireiden yleisyys eri tutkimusten välillä on vaihdellut laajasti. Tuoreessa Lancet Psychiatry -lehdessä julkaistussa 236 000 potilaan systemaattisessa tutkimuksessa kolmasosa sai uuden neurologisen tai psykiatrisen diagnoosin koronavirustaudin myötä. Tutkimuksen seuranta-aika oli kuusi kuukautta diagnoosista ja mukana oli pääasiassa amerikkalaisia potilaita. 

– Yleisimpiä näistä oli ahdistuneisuus tai masennus, johon sairastui joka neljäs koronapotilas. Huomionarvoista oli myös se, että yli kaksi prosenttia sai aivoinfarktin ja 0,6 prosenttia aivoverenvuodon. Nämä luvut ovat korkeampia kuin mitä Euroopasta on saatu.

Lisää keskustelua aivovaikutuksista 

Tutkimuksessa todettujen hermostollisten oireiden yleisyys on merkittävää. Roine haluaa kuitenkin painottaa, että tutkimusta tarvitaan lisää.

Jo nyt tiedetään, että virus pystyy tunkeutumaan aivosoluihin, joissa on viruksen tarttumiseen tarvittava reseptori. Jopa joka toisella tautiin kuolleella on löydetty neuropatologisia muutoksia aivoista. Aivomuutokset pystytään myös kuvantamaan magneettitutkimuksella. 

Roine toivoo, että koronavirustaudin aivovaikutuksista puhuttaisiin enemmän julkisessa keskustelussa. 

– Etenkin tuota taudin vaikutusta kognitioon eli aivojen suorituskykyyn olisi tärkeää selvittää. Korona on myös merkittävä aivosairaus ja kyllä se kieltämättä tässä julkisessa keskustelussa unohtuu tai sitten aiheesta ei tiedetä. 

Koronaviruksen ja koronaviruspandemian vaikutuksista mielenterveydeen sen sijaan on puhuttu myös julkisuudessa. Suuri mielenterveyden häiriöiden riski on yllättänyt neurologian professorin.

Roine uskoo, että pandemialla on kauaskantoisia vaikutuksia mielenterveyteen. Aivoterveyttä ja mielenterveyttä hän ei mieluusti erottaisi toisistaan.

Pitkittynyt tauti vaivaa monia

Tavallisesti koronaviruspotilaat paranevat taudista täysin. Osaa oireet jäävät vaivaamaan kuitenkin pitkäksi aikaa. 

Tautia pidetään pitkittyneenä, kun oireet jatkuvat 4–12 viikkoa. Koronainfektion jälkeisestä oireyhtymästä voidaan puhua silloin, kun oireet jatkuvat yli 12 viikkoa. 

– Pitkittynyt koronavirustauti kehittyy tutkimusten mukaan noin yhdelle kymmenestä. Tyypillisiä oireita ovat heikentynyt fyysinen ja psyykkinen suorituskyky, väsymys, uupumus ja mielialahäiriöt.   

Roine uskoo, että koronavirustauti tulee verottamaan aivoterveyttä työikäisillä yhtä paljon kuin migreeni, joka aiheuttaa tällä hetkellä työikäisillä enemmän sairayspoissaoloja, kuin mikään muu aivosairaus maailmanlaajuisesti. 

– Jos ajatellaan, että pitkittynyt koronatauti tulee yhdelle kymmenestä niin puhutaan kyllä hyvin suuresta potilasmäärästä. Lisäksi täytyy muistaa se, että mahdollinen kongnitiivinen heikkeneminen ei välttämättä näy missään diagnooseissa ja siinä saattaa olla kyse myöskin merkittävästä tuottavuuden laskusta.  

Roine haluaa muistuttaa, etteivät vakavat diagnoosit koske vain vakavaan koronavirustautiin sairastuneita. 

– Potilas saattaa saada uuden neurologisen tai psykiatrisen diagnoosin riippumatta taudin vakavuudesta.   

Siksi hän toivookin, että koronataudin aivovaikutuksiin osattaisiin suhtautua vakavuudella.

– On hyvä olla tietoinen taudin neurologisten ja psykiatristen oireiden lisääntyneestä riskistä. Ja jos se oma toimintakyky ei sitten palaudu neljän viikon jälkeen tai viimeistään 12 viikon kuluessa niin silloin tulisi hakeutua lisätutkimuksiin.   

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja