Koronavirustauti mielletään usein hengitystieinfektioksi, mutta viruksen aiheuttama sairaus voi vaikuttaa myös aivoihin ja hermostoon.
Neurologian professori Risto O. Roine pitää koronaa merkittävänä aivosairautena. Roine on seurannut taudin aivovaikutuksista tehtyä tutkimusta tiiviisti viime vuoden keväästä saakka. Hän toivoo lisää tutkimusta ja puhetta koronavirustaudin neurologisista vaikutuksista.
– "Neurocovid" ei ole kovin tuttu käsite vielä lääkärikunnassakaan, mutta asiasta on juuri hiljattain alettu puhua enemmän. Aiheesta on reilusti yli 2000 julkaisua, mutta systemaattisia suurempia aineistoja on julkaistu vasta nyt aivan hiljattain ja lisää on tulossa myös Pohjoismaista.
Neurologisten oireiden yleisyys eri tutkimusten välillä on vaihdellut laajasti. Tuoreessa Lancet Psychiatry -lehdessä julkaistussa 236 000 potilaan systemaattisessa tutkimuksessa kolmasosa sai uuden neurologisen tai psykiatrisen diagnoosin koronavirustaudin myötä. Tutkimuksen seuranta-aika oli kuusi kuukautta diagnoosista ja mukana oli pääasiassa amerikkalaisia potilaita.
– Yleisimpiä näistä oli ahdistuneisuus tai masennus, johon sairastui joka neljäs koronapotilas. Huomionarvoista oli myös se, että yli kaksi prosenttia sai aivoinfarktin ja 0,6 prosenttia aivoverenvuodon. Nämä luvut ovat korkeampia kuin mitä Euroopasta on saatu.
