Potilasvahingoista maksetaan vuosittain kymmeniä miljoonia euroja – tällaisia tapauksia korvataan

Sally teki uransa alkuaikoina hoitovirheen:"Ensimmäinen ajatukseni oli, että olen tappanut hänet"– näin yksi potilasvahinko voi vaikuttaa sen tekijään 7:15
Sally teki uransa alkuaikoina hoitovirheen, joka muutti hänen lääkärinuransa suuntaa: "Ensimmäinen ajatukseni oli, että olen tappanut hänet" – katso haastattelu

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Jonna Kumpula

    jonna.kumpula(at)mtv.fi

    Potilasvahingoista maksetaan vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Mutta millaisista vahingoista korvauksia maksetaan?

    Potilasvakuutuskeskus on puolueeton elin, joka pyrkii olemaan sekä potilaan että hoitohenkilökunnan turvana.  

    Kun hoitovirhe tulee Potilasvakuutuskeskuksen selvitettäväksi, organisaatio pyrkii selvittämään, onko virhe potilasvahinko, josta potilaalle tulee maksaa korvaus. 

    – Otamme asiat asioina ja pyrimme selvittämään, mitä todella on tapahtunut, Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen kertoo.

    Plit-Turusen mukaan potilasvahinkoilmoituksia tulee hyvin laidasta laitaan. Ne ovat tilanteita, joissa potilas kokee, ettei kaikki hänen hoidossaan ole mennyt niin kuin olisi pitänyt.

    – Se voi koskea jotain selkeää tapahtumaa, kuten leikkaus, jossa on tapahtunut jotain odottamatonta.

    – Tai esimerkiksi tilannetta, jossa jokin sairaus löydettiin viiveellä, koska ilmoittaja kokee, ettei häntä tutkittu riittävän laajasti silloin, kun hän hakeutui hoitoon, Plit-Turunen listaa esimerkkeinä. 

    Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

    Tuhansista ilmoituksista vain osa täyttää korvausperusteet

    Viime vuosina Potilasvakuutuskeskus on vastaanottanut ilmoituksia 9 000 molemmin puolin. Viime vuonna luku oli noin 8 400. 

    Kaikki tilanteet eivät kuitenkaan täytä lainsäädännössä olevia korvausperusteita. Plit-Turusen mukaan potilasvahinkoilmoituksista korvattavaksi arvioidaan joka kolmas tai joka neljäs.

    – Niiden osalta asian käsittely jatkuu sillä, että selvitetään, mitä korvattavia kustannuksia ja menetyksiä on aiheutunut, Plit-Turunen kertaa protokollaa. 

    Plit-Turusen mukaan potilasvahinkoilmoitusten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Syitä trendin taustalla on monia. 

    Niistä kenties merkittävin on se, että vastaanottokäyntien terveydenhuollossa ja toimenpiteiden määrä on kasvanut ja siten myös tilanteet, joissa virhe voi sattua, on kasvanut.

    Trendi ei kuitenkaan ole näkynyt potilasvahinkojen korvausmäärissä – korvattavien vahinkojen määrä on pysynyt vakaava. 

    – Ei voi siis vetää sellaista johtopäätöstä, että sattuisi enemmän korvattavia vahinkoja vaan ilmoitusten määrät ovat kasvaneet, kun tapahtumia terveydenhuollossa on enemmän. 

    Potilasvahingoista maksetaan vuosittain useita miljoonia

    Vuositasolla korvauksia potilasvahinkokorvauksia maksetaan maallikon silmin paljon. Viime vuonna korvauksia maksettiin kaikkiaan noin 33 miljoonaa euroa. 

    Luvussa on huomioitu kaikki viime vuonna maksetut korvaukset, eli lukuun on ympättynä sekä uudet ratkaistut tapaukset että vanhat tapaukset, joista maksetaan jatkuvia korvauksia. 

    – Kun esimerkiksi pysyvästä työkyvyttömyydestä myönnetään ansiomenetyskorvausta, sitä maksetaan kuukausittain siihen asti, kun jää eläkkeelle ja joillekin sen jälkeenkin, Plit-Turunen huomauttaa. 

    Mikä on hoitovirhe?

    Hoitovirhe on yleiskielen sana, jota ei ole määritelty lainsäädännössä ja jota käytetään yleisesti kaikenlaisista tapahtumissa terveydenhuollon piirissä. 

    Kun on syntynyt lain mukaan korvattava vahinko, kyseessä on potilasvahinko. 

    Suurin osa korvattavista potilasvahingoista liittyy leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin. Hoitovirheitä tapahtuu myös synnytysten ja lastentautien yhteydessä. 

    – Virheet ja vahingot sattuvat silloin, kun tehdään tavallisia, arkisia asioita, Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Sally Leskinen yksinkertaistaa. 

    Leskisen mukaan ulkopuolisen on vaikea arvottaa, minkälaisen taakan hoitovirhe voi sen tekijässä aiheuttaa.

    – Nyrkkisääntö on se, että tukitoimia tarvitaan, jos potilas kuolee tai vammautuu. 

    Hän kertoo esimerkkinä tapauksen, jossa sihteeri, joka oli unohtanut antaa potilaalle kontrolliajan. Seurauksena potilaan syöpädiagnoosi myöhästyi useita kuukausia. 

    – Hän koki hirveää tuskaa ja syyllisyyttä. Työstään vastuuta kokevia työntekijöitä voi yhden potilaan kohdalla olla monia – monista ammattiryhmistä, Leskinen kertoo.

    Leskisen mukaan kaikissa tilanteissa kyse ei välttämättä ole varsinaisesta virheestä, vaan tapahtumaketjusta, jota ei ole voitu pysäyttää. 

    Lue myös: Vauvalle elinikäiset vammat hapenpuutteesta ja äidille virtsajohdinvauriot – tällaisia ovat synnytysvahingot

    Millaisista vahingoista maksetaan korvausta?

    Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turusen mukaan potilasvahingosta maksetaan korvausta, jos se täyttää jonkun laissa määritellyn korvausperusteen.

    Nyrkkisääntönä voidaan hänen mukaansa pitää sitä, että terveydenhuollon tapahtumasta on aiheutunut henkilövahinko.

    – Eli jokin haitallinen seuraus, joka olisi ollut vältettävissä toisin toimien.

    Korvauskäsittelyssä kestää tällä hetkellä noin puoli vuotta.

    Potilasvahinkoja, joista maksetaan ilmoittajalle korvauksia, yhdistää useimmissa tapauksissa yhteinen tekijä: Korvauksia maksetaan useimmin niistä toimenpiteistä, joita tehdään lukumääräisestikin paljon.

    Korvauksia on maksettu eniten näistä potilasvahingoista: 

    • Tuki ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteiden yhteydessä aiheutuvat vahingot
    • Diagnoosin tai hoidon viivetilanteet
    • Hammashoidon vahingot
    Lue lisää aiheesta:
    Terveys ja hyvinvointi Sairaudet ja taudit Sairaalat ja hoitolaitokset Raha MTV Uutiset Live Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •