Pienelle joukolle hammaslääkäreitä kertyy runsaasti potilasvahinkoja – kymmenetkään yksityisen puolen vahingot eivät välttämättä päädy valvovan viranomaisen tietoon

– Voitko kuvitella? Ihan karmeaa. Kun näin ne kuvat, ajattelin, että onko minulla joku silmävika.

Annan hammaslääkärin mukaan kyse oli normaalista komplikaatiosta. Hänen mukaansa yksi poskiontelon pohjan alla sijainnut implantti ei kiinnittynyt luuhun normaalisti ja liukui tulehtuman kautta poskionteloon.

–  Se on erittäin harvinaista. Minulla on kai yksi tällainen tapaus ollut, ja siitä on noin 30 vuotta.

Vahinkoja kasautuu muutamille

Yleisimmin hammashoidossa potilasvahinkoja syntyy juurihoidoista ja proteeseista. Edes toistuvat hoitovahingot eivät silti välttämättä ole johtaneet huomautuksiin tai vaikuttaneet oikeuteen harjoittaa hammaslääkärin ammattia.

Annan hammaslääkäri kiistää, että hänen kertomansa ”parisenkymmentä” korvattua potilasvahinkoa olisi paljon.

– Perushammashoitoa tehdessä vahinkoja on vähemmän. Jos taas teet vaativampaa työtä, tulee myös enemmän komplikaatioita varsinkin, jos teet kirurgiaa. Myös implantologia on lisääntynyt kovasti. Potilaat eivät välttämättä noudata jälkitarkastuskutsuja ja voi olla, että purennan olosuhteet muuttuvat. Miten voi kantaa vastuun, jos potilaat eivät noudata kutsuja tarkastuskäynteihin?

Hammaslääketieteen laitoksen johtaja Pekka Vallittu Turun yliopistosta suostuu kommentoimaan potilasvahinkoasiaa yleisellä tasolla ottamatta kantaa yksittäistapauksiin.

Yksittäisten hammaslääkäreiden työtä on hänen mukaansa mahdotonta arvioida pelkkien korvattujen potilasvahinkojen määrillä, koska Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätöksen takana ei aina ole puute hammaslääkärin ammattitaidossa.

Kyse voi olla vakuutuksen nimenkin mukaisesti vahingosta hoidon aikana.

"Kymmenet korvatut potilasvahingot uran aikana kuulostavat paljolta"

Toinen puoli asiasta on Vallitun mukaan se, että todennäköisesti vain osa potilasvahingoista päätyy korvattaviksi.

– Tätä vasten kymmenet korvatut potilasvahingot uran aikana kuulostavat minusta paljolta, Vallittu sanoo.

Myöskään Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry ei halua arvioida yksittäistä tapausta, mutta hän suostuu arvioimaan yleisesti potilasvahinkojen määrää.

– Kymmeniä korvattuja vahinkoja on paljon. Ei ole montaa, joille potilasvahinkoja on kertynyt kymmeniä, Pöyry sanoo.

Pöyrynkin mukaan hammasprotetiikka ja suukirurgia ovat tyypillisiä riskialueita potilasvahingoille.

Liitto tiesi ongelmasta

Asiakkaan on mahdotonta saada tietoa siitä, ketkä hammaslääkärit ovat vahinkoalttiita. Tiedot korvatuista potilasvahingoista ovat PVK:lla ja vakuutuksen kautta tiedon saavilla, kuten vakuutusyhtiöillä tai ammattiliitoilla, mutta ne eivät itse kerro tietojaan eteenpäin.

Hammaslääkäriliitossa ymmärrettiin jo 1990-luvun alussa, että muutamille hammaslääkäreille kertyi paljon potilasvahinkoja. Vielä tällöin usein vahinkoja tekevät yksityiset hammaslääkärit pääsivät mukaan liiton ryhmävakuutukseen, ja liitto halusi hammaslääkäreille jonkinlaisen omavastuun.

Vuonna 1994 Pöyry kirjoitti liiton lehden pääkirjoituksessa muun muassa, että järjestelmä palkitsee huonoja lääkäreitä ja kannustaa turhaan riskien ottoon.

Saman vuoden lopulla liitto lähetti jäsenistölleen kirjeen, jonka mukaan seuraavana vuonna ryhmävakuutuksen ehtoja rajataan. Ryhmävakuutukseen ei päässyt enää mukaan, jos potilasvahinkoja oli kertynyt vuosina 1990–1993 yli kaksi kappaletta.

Pöyryn mukaan liiton roolina ei ole ilmoittaa ongelmista, vaikka kasautuvista vahingoista olisi tietoa.

–  Kyllä yhteyden Potilasvakuutuskeskuksen ja valvontaviranomaisten välillä täytyy toimia. Meillä ei ole valvontaroolia tai mahdollisuutta lähteä puuttumaan siihen.

Kukaan ei ilmoita Valviralle

Kuitenkin myös Potilasvakuutuskeskus jättää ilmoittamatta kasautuvat vahingot sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaiselle Valviralle.

Yksikönjohtaja Minna Plit-Turunen Potilasvakuutuskeskuksesta sanoo, ettei keskuksen tehtävänä ole etsiä syyllisiä tai ilmoittaa kasautuvista vahingoista, vaan korvata potilaalle aiheutuneet vahingot lain mukaan. Tehtävä on rajattu hänen arvionsa mukaan näin, jotta lääkärit eivät piilottelisi hoitovahinkoja.

Koska Hammaslääkäriliitto ja PVK eivät ole ilmoittaneet asioista valvovalle viranomaiselle, eivät yksityisen sektorin ongelmalääkärit välttämättä jää Valviran haaviin. Myös potilaat kantelevat vakavista tapauksista Valviralle harvoin.

– Kynnys kanteluihin on ilmeisesti aika korkea. Näitä hyvin vakavia asioita ei tule kovin paljon kantelujen kautta esille, valvontajohtaja Tarja Holi Valvirasta sanoo.

Holi kertoo, että myöskään hammaslääkäreiden kollegoilla ei ole lakiin perustuvaa velvoitetta ilmoittaa väärinkäytöksistä. Eettinen velvollisuus ilmoittaa kollegan virheistä tosin syntyy, jos potilasturvallisuus vaarantuu.

Mistä Valvira ei tiedä, ei se osaa kysyäkään, vaikka sillä tiedonsaantioikeus onkin.

Nyt eduskunnan käsittelyssä on lakiehdotus, jossa Potilasvakuutuskeskukselle ja vakuutuslaitoksille kirjattaisiin mahdollisuus ilmoittaa Valviralle turvallisuutta vaarantavista lääkäreistä. Ilmoitusvelvollisuutta lakiin ei aiota kirjata jatkossakaan.

– Jos tällainen ilmoitusoikeus olisi, sitä käytettäisiin, PVK:n Plit-Turunen sanoo.