Potilasvakuutuskeskukselle (PVK) ilmoitettiin viime vuonna noin 9 500 uutta vahinkotapausta, selviää Potilasvakuutuskeskuksen torstaina julkaistusta vuosiraportista.
Korvattavat vahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin, joista vajaa puolet liittyi tuki- ja liikuntaelinten leikkaustoimenpiteisiin. Useimmiten leikkaustoimenpiteistä korvattava vahinko sattuu lonkan ja polven tekonivelleikkausten ja hermojuuren vapautusleikkausten yhteydessä, sillä näitä toimenpiteitä tehdään vuosittain paljon.
– Lukumääristä huolimatta riski korvattavan potilasvahingon sattumiseen näissä toimenpiteissä on kohtuullisen pieni. Korvattava potilasvahinko sattui vuosina 2014– 2016 lonkan tai polven tekonivelleikkauksessa kuudelle potilaalle tuhannesta, kun leikkauksia tehtiin yhteensä yli 70 000, sanoo Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen tiedotteessa.
Hammashoidon yhteydessä sattuneita vahinkoja korvattiin noin kolmesataa, joista reilut sata oli sattunut juurihoidon yhteydessä.
Diagnoosin ja hoidon viiveisiin liittyvät vahingot ovat viime vuosina lisääntyneet. Viiveistä on voinut seurata esimerkiksi sairauden vaikeutumista tai raskaampia hoitoja.
Lue myös: THL: Sairaaloita on Suomessa liian monta – "Pienten väestöpohjien keskussairaalat ovat kriittisessä tilanteessa"
Korvattavien tapausten määrä pysynyt tasaisena
Potilasvahinkoilmoituksen teki viime vuonna noin 7 600 henkilöä. Ratkaisun saaneista vajaa kolmannes sai myönteisen ratkaisun asiaansa vähintään yhden ilmoittamansa hoitopaikan tai -tapahtuman osalta.
Päättyneen vuosikymmenen aikana potilasvahinkoilmoitusten määrä nousi yli 30 prosenttia.
– On hyvä muistaa, että potilasvahinkoilmoitus on eri asia kuin korvattava potilasvahinko. Ilmoitusmäärän kasvu ei sellaisenaan tarkoita, että potilasvahinkoja sattuisi aiempaa enemmän, Minna Plit-Turunen sanoo.
Korvattavien tapausten lukumäärä on ratkaistujen tapausten määrästä riippumatta pysynyt viime vuodet hyvin tasaisena, vaikka terveydenhuollon toimenpide- ja hoitokäyntimäärät ovat jatkuvasti lisääntyneet.
– Mielestäni tämä voi olla merkki siitä, että potilasturvallisuus Suomen terveydenhuollossa on parantunut, Plit-Turunen toteaa.