Kättelyn epähygieenisyydestä on keskustelu etenkin influenssapandemian aikana, jolloin sen käyttöä on pohdittu hyvin tietoisesti. Annakaisa Suomisen Turun yliopistoon tekemä tutkimus osoittaa, että kättelyn epähygieenisyys puhututtaa, mutta ei silti saa ihmisiä luopumaan kättelytavasta.
Kättelyn epähygieenisyydestä riippumatta kättely lisää yksilön turvallisuuden tunnetta. Tämä käy ilmi ainakin Annakaisa Suomisen kulttuurihistorian väitöstutkimuksesta, jossa hän nostaa esiin kättelyn erilaisia merkityksiä suomalaisessa tapakulttuurissa 1800-luvulta 2000-luvulle.
Suominen on käyttänyt tutkimuksensa aineistona yli tuhannelta suomalaiselta kyselyin kerättyä muistitietoaineistoa.
– Näen, että kättelytapa liittyy monella tavoin yleiseen turvallisuuden arvoon. Kättely on sopiva tapa kohdata tuntemattomia ja solmia sosiaalisia suhteita. Kättelyn avulla toisensa kohtaavat yksilöt voivat ikään kuin tunnustella toisiaan. Tällä on merkitystä sekä yksilön kokemaan että yhteisölliseen turvallisuuteen, Suominen toteaa.
Suomisen mukaan kättely on tapa ja perinne, joka pitää yhteisöllisiä arvoja yllä. Toisaalta epähygieenisyys-ajattelun kautta myös kättelemättömyys voidaan nähdä turvallisuuteen liittyvänä. Tuolloin kättely saa päinvastaisia, epämiellyttävyyteen ja mahdolliseen taudinaiheuttajien siirtymiseen liittyviä merkityksiä.
