Eduskunta hyväksyi keskiviikkona niin sanotun käännytyslain jatkamisen vuoden 2026 loppuun asti. Pöllöraati keskusteli Suomen rajaturvallisuudesta.
Edskunta hyväksyi keskiviikkona niin sanotun käännytyslain jatkamisen vuoden 2026 loppuun äänin 168–29. Lain virallinen nimi on laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.
Lain jatkamista vastustivat oppositiopuolueet vihreät ja vasemmistoliitto. Oppositiopuolue SDP jakautui äänestyksessä jälleen.
Kuusi SDP:n kansanedustajaa sai eduskuntaryhmältään luvan äänestää esitystä vastaan, ja loput 37 SDP:n edustajaa äänestivät esityksen puolesta.
Lue myös: Eduskunta hyväksyi käännytyslain jatkoajan
Kuusi demariedustajaa äänestämässä käännytyslakia vastaan: "Poikkeuksellinen päätös"
Vaikka äänestys käännytyslain jatkamiseksi ei mennyt täysin yksimielisesti läpi, Pöllöraati arvioi, että rajaturvallisuus on Suomelle Venäjän naapurimaana tärkeä kysymys.
– Pitää muistaa, että sota jatkuu edelleen, ja siihen tämä rajan kiinniolo kytkeytyy, sanoo MTV Uutisten uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiainen.
Raadissa myös keskusteltiin rajatoimista muualla Euroopassa. Käytännössä rajapolitiikka on kiristynyt kaikissa Euroopan maissa.
– Jos Suomi olisi toiminut tässä jotenkin toisin, se olisi ollut todella omituista ja ehkä jopa vastuutonta, Ahtiainen sanoo.
Lue myös: Rajapolitiikka kiristyy – sulkeutuuko Eurooppa omaan kuplaansa?
Käännytyslaki jakaa mielipiteitä
Pöllöraadissa keskusteltiin myös lain saamasta kritiikistä. Lain vastustajat sanovat, että se on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen.
Lain puolustajien mielestä taas muut keinot eivät riitä turvapaikanhakijoiden tuomisen torjumiseksi.
– Tämä on vaikea kysymys. Toisaalta tilanne on potentiaalisesti vakava ja sitten taas toisaalta Suomelle on äärimmäisen tärkeää, että kansainväliset sopimukset pysyvät voimassa, sanoo Ylen politiikan toimittaja Linda Pelkonen.