Marokko on tunnettu melko rauhallisena turismista elävänä maana, jonka alueella ei ole viime vuosina tehty merkittäviä terrori-iskuja. Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Wolfgang Mühlbergerin mukaan maassa on kuitenkin omat poliittiset jännitteensä.
Kuvioon kuuluu myös kovan linjan radikalismia ja islamismia.
– Valtio on menestynyt melko hyvin näiden piirien kontrolloimisessa, Mühlberger sanoo.
Marokko on myös hieman paremmin eristetty alueellisesta kuohunnasta.
– Uhkakuvia on, mutta tilanne ei ole niin paha kuin Tunisiassa, jolla on Libyan kaaos naapurissa.
Jihadisteja maasta kuitenkin löytyy; esimerkiksi toukokuussa Espanjan ja Marokon poliisit kertoivat pidättäneensä terroristisolun, johon kuului äärijärjestö Isisin tukijoita. Nämä olivat viranomaisten mukaan olleet läheisessä yhteydessä Isisiin Irakissa ja Syyriassa.
Uskonto on muutenkin vahvasti mukana Marokon politiikassa, sillä islamilainen Oikeus ja kehitys -puolue (PJD) on voittanut maassa kahdet edelliset parlamenttivaalit. Voiton käytännön merkitystä tosin vähentää se, että Marokko on uudistushankkeista huolimatta yhä varsin perinteinen monarkia.
– Kuninkaalla on viimeinen sana kaikissa tärkeissä asioissa, Mühlberger tiivistää.
Usein työn perässä ulkomaille
Kuninkaan suora arvosteleminen on Marokossa tabu, mutta Mühlberger tulkitsee islamilaisen puolueen menestyksen osoitukseksi tyytymättömyydestä hallintoon ja maan taloudelliseen kehitykseen. Väestökasvu on voimakasta eivätkä monet näe elämälleen kunnon mahdollisuuksia kotimaassa.