Saksan turvallisuusviranomaisten ja terrorismitutkijoiden mukaan maan ääri-islamilaiset saavat rahaa Persianlahden maista. Maltilliset saksalaismuslimit korostavat, että radikaaleja on maassa edelleen määrällisesti vähän, mutta heidän toimintansa on tehokasta.
Joulukuun terrorisku Länsi-Berliinin ydinkeskustassa oli kirvelevä takaisku Saksan maltillisille muslimeille. Kaksitoista kuolonuhria vaatineen iskun tekijä, tunisialainen Anis Amri piileskeli nimenomaan Berliinin moskeijoissa ennen kuin pakeni Ranskan kautta Italiaan. Myös ennen joulukuun tuhoisia tapahtumia Amri käytti moskeijoita hyväkseen harhauttaessaan seuraajiaan.
Berliinin Kreuzbergissä sijaitseva suuri Omar-Ibn-Al-Khattab –moskeija on jo vuosien ajan yrittänyt hälventää moskeijoihin ja muslimijärjestöihin kohdistuvia epäilyjä radikaalien islamistien ja jopa potentiaalisten terroristien suojelemisesta. Amrin iskuista epäilijät saivat lisää vettä myllyynsä.
-Paljon on niitä, jotka haluavat taas yleistää, mutta juuri sitä ei pitäisi tehdä. Se on nimenomaan näiden radikaalien ryhmien tavoite, että yleistetään ja epäillään kaikkia, Omar-Ibn-Al-Khattab –moskeijan tiedotusvastaava Birol Ucan sanoo MTV Uutisille.
Ucanin mukaan Berliinin isku on herättänyt hämmennystä koko Saksan maltillisessa muslimiyhteisössä.
-Me olemme aktiivisesti korostaneet täällä meillä käyville muslimeille, että me tuomitsemme kaiken väkivallan ja että näiden tiettyjen ryhmien harjoittamalla silmittömällä väkivallalla ei ole mitään tekemistä meidän uskontomme kanssa, Ucan jatkaa.
Saksassa oli vuoden 2015 lopussa noin 4,7 miljoonaa muslimia. Osuus koko väestöstä on reilut viisi prosenttia. Puolella Saksan muslimeista on turkkilainen tausta. Toiseksi suurin ryhmä tulee Balkanin maista. Berliinissä muslimiväestöä on noin 300 000. Pääosa Saksan uskovaisista muslimeista on sunneja.
Jo ennen joulukuun iskua Saksassa julkaistiin turvallisuusviranomaisten eli tiedustelupalvelun ja perustuslakia suojaavan viraston tietoja, joiden mukaan Kuwaitin, Qatarin ja erityisesti Saudi-Arabian uskonnolliset äärijärjestöt tukevat Saksan radikaaleja islamisteja. Persianlahden maista tulevilla rahoilla rakennetaan sekä moskeijoita että koulutuskeskuksia ja palkataan myös fundamentalistipappeja.
-Saudi-Arabian roolista on puhuttu pitkään. Sieltä ei suoraan tueta terrorismia, mutta wahabismia levittämällä ja moskeijoita tukemalla Persianlahden maiden äärijärjestöt pääsevät sisälle täkäläisiin muslimiyhteisöihin ja voivat siten edistää radikalisoitumista, johtava saksalainen terrorismin tutkija Stephan Humer sanoo.
-Täällä olevilla radikaaleilla on erilaisia yhteyksiä arabimaihin. Ne voivat perustua sukulaisuuteen tai kaupalliseen toimintaan. Myös pakolaisleireillä luodaan näitä kontakteja. Tottakai näihin erilaisiin yhteyksiin perustuvasta rahoituksesta puhutaan täällä. Ja sitä tapahtuu varmasti, Birol Ucan myöntää.
Persianlahden maista tulevan rahoituksen uskotaan vahvistavan Saksan salafisteja, joita on arvioiden mukaan tällä hetkellä noin 10 000.
-Radikaalit ovat vain hyvin pieni vähemmistö. Mutta se on sanottava, että tämä vähemmistö toimii pelottavan tehokkaasti, radikalisoidessaan täällä asuvia muslimeja, Ucan jatkaa.
-Eikä tuloksellinen toiminta kohdistu pelkästään nuoriin miehiin. Äärijärjestöt saavat vastakaikua myös vanhemmilta ja varakkailta muslimeilta. Ilmiö ei rajaudu heikossa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa oleviin nuoriin, Ucan muistuttaa.
Fresenius-korkeakoulussa opettava Stephan Humer on tutkinut erityisesti äärimuslimien toimintaa internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaan Saksassa salafisteilla on verkossa pelottava etumatka suhteessa turvallisuusviranomaisiin, jotka vähättelivät digitalisoitumisen merkitystä liian pitkään.
-Muslimi, joka etsii elämälleen tarkoitusta, löytää verkosta helposti ja paljon hyviä väyliä radikalisoitua. Vakuuttavia vasta-argumentteja tai vaihtoehtoista tarjontaa taas on saatavilla aivan liian vähän, Humer murehtii.
Joulukuun isku paljasti myös muita dramaattisia puutteita Saksan terrorismin vastaisessa taistelussa. Turvapaikanhakijana Eurooppaan tullut Anis Amri oli jo paljon ennen iskua luokiteltu potentiaaliseksi terroristiksi. Silti hän pystyi toimimaan Saksassa vapaasti eikä palauttaminen kotimaahan onnistunut, vaikka kiistattomia perusteita oli.
-Viranomaisten yhteistyö ontuu, koska vastuut liittovaltion ja osavaltioiden välillä ovat epäselviä eikä yhteyttä pidetä riittävästi, Humer vahvistaa.
Amrin liikkeitä seurattiin ennen joulukuun iskua kuukausien ajan, mutta seurannan taso vaihteli osavaltioittain. Joillain alueilla vaarallinen terroristi pystyi liikkumaan ja toimimaan hyvinkin vapaasti, kun taas muutamissa osavaltioissa verkko oli koko ajan selvästi tiheämpi.