Indonesian trooppiset rannat ovat houkutelleet matkailjoita jo vuosia. Vuonna 2002 idylli kuitenkin särkyi, kun Balissa sattui Jemaah Islamiyah -terroristijärjestön junailema pommi-isku.
Sittemmin turistit ovat hiljalleen palailleet Balille, mutta maailman suurimmassa muslimivaltiossa kytee edelleen, kun muun maailman tapaan konservatismi ja nationalismi ovat lisääntymässä.
Lue myös: Uskaltaako Aasian trooppisiin rantoihin matkustaa?
Santa Marian katolisen kirkon portista ajoi sisään vain vajaa vuosi sitten moottoripyörä.
Toisella portilla työvuorossa ollut vartija Budi Hartono kertoo vieläkin järkyttyneenä tapahtumista. Siitä, kuinka pommi räjähti tappaen ja silpoen useita ihmisiä. Vartija, itsekin muslimi, suomii iskun tekijöitä.
– Minusta tämä oli heiltä todella hirveä teko, koska siihen ei ollut mitään syytä. Emme ole vihollisia, vaan yhtä perhettä.
Nyt vartiointia kirkon porteilla on lisätty.
– En ole niinkään peloissani, mutta olen valppaana, Budi Hartono vakuuttaa.
Autonomisia soluja
Sidney Jones Jakartan politiikan tutkimuksen laitokselta sanoo, että nykyisin iskujen taustalla on usein autonominen solu, joka kuuluu löyhästi JAD-järjestöön.
JAD on Jemaah Asharut Dhaula, tai ”Islamilaisen valtion partisaanit”.
– Siihen kuuluu muutama tuhat ihmistä ympäri Indonesiaa ja nyt, koska on ollut paljon pidätyksiä, he toimivat autonomisina soluina.
– Yksittäiset johtajat eri paikoissa voivat toimia ja järjestön sisällä on oikeastaan meneillään eräänlainen kilpailu siitä, kuka saa iskun tehtyä, Jones kertoo.
Jäsenet ovat kuitenkin nykyisin usein huonosti koulutettuja, joten kompetenssi tehdä iskuja on alhainen.
Juuri tällainen autonominen isku oli kyseessä kolmeen kirkkoon kohdistuneissa tuhotöissä. Santa Marian kirkon lisäksi iskut kohdistuivat kahteen muuhun kirkkoon ja poliisilaitokselle.
Terrori-iskujen uutuutena oli se, että soluna toimi perhe.
– Perheitsemurhaisku-ilmiön taustalla oli yksittäinen solu, joka teki iskun ilman keskusjohtoa.
Terroristien joukossa oli mm. radikalisoitunut äiti kahden lapsensa kanssa.
Isku kirkkoihin herätti myös viranomaiset, sillä Indonesiassa iskettiin kirkkoon viimeksi vuonna 2000.
Kristittyjä on maan 260 miljoonasta asukkaasta vajaat 10 prosenttia.
Seurakunta ei suostu pelkäämään
Iskut eivät kuitenkaan onnistuneet säikyttämään ihmisiä, sillä joka sunnuntai Santa Marian kirkkoon kokoontuu ihmisiä messuun ja rukoilemaan.
Yksi paikalle tulleista on äiti, joka menetti toukokuussa molemmat lapsensa, kaksi pientä poikaa.
Wenny Angelina ei suostu katkeroitumaan, vaikka sanookin itkevänsä vielä päivittäin. Wenny ei myöskään haudo kostoa.
– Terroristit ovat mielestäni todella julmia, mutta en halua kuitenkaan kostaa. Haluan jättää asian Jumalan päätettäväksi. Jumala saa antaa heille rangaistuksen.
Iskun sattuessa pastori Robertus eli Tri Budi Widyanto oli valmistautumassa messuun.
– Näimme paljon verta ja näimme paljon ruhjoutuneita ihmisiä iskun jälkeen.
– Painotamme kuitenkin seurakuntalaisille, että tämä on uskon asia, että usko auttaa meitä tässä.
Robertuksen mukaan tekijöille on annettava anteeksi ja myös heidän puolestaan on rukoiltava.
Poliittinen ilmapiiri muuttumassa
Viimeisen yli kymmenen vuoden ajan poliisin erikoisryhmä eli anti-terrorismi divisioona D88 on onnistunut suitsimaan iskuja Indonesiassa.
Mutta nyt poliittinen ilmapiiri myös maailman suurimmassa muslimivaltiossa on muuttumassa.
Sidney Jones kuvailee ilmiötä samaksi, mikä on muuallakin maailmassa.
– Monet muslimit ovat nyt tarkkaavaisempia ja sosiaalisesti konservatiivisempia,
Jonesin mukaan konservatiivisen islamin vaikutustalta on selvästi kasvanut ja sen aistii myös tulevien presidentinvaalien kampanjoinnissa, missä ääniä kalastellaan erikseen äärikonservatiiveilta.
Köyhyys ei tarkoita radikalisoitumista
Myös radikalisoitumiselle on ovi raollaan.
Indonesiassa geopoliittinen asema tai demokratian puute ei sitä selitä. Maan talous porskuttaa mainiosti, koska kysyntää riittää omilla saarilla. Jones tyrmääkin sen, että radikalisoituminen johtuisi köyhyydestä.
– Tämä on yksi suurimmista myyteistä, että köyhyys olisi radikalisoitumisen taustalla. Jos se olisi totta, puolet indonesialaisista olisi aseissa.
– Jotta ymmärtäisi, miksi ihmiset radikalisoitavat, niin Indonesiassa kuten muuallakin missä tällaista väkivaltaista ektremismiä esiintyy, se on sekoitus useista erilaisita tekijöistä. On joitakin köyhiä ihmisiä, mutta on myös varakkaita keskiluokkaisia perheitä.
– Suurin osa ihmisistä, jotka lähtivät täältä Syyriaan taistelemaan ostivat itse omat matkalippunsa. Eikä se ollut halpaa.
Tutkijatohtori Siti Ruhaini Dzuhayatin mukaan ero Indonesian harjoittaman maltillisen islamin ja radikalisoitumisen välillä koskee käsitystä valtiosta.
– Ero maltillisen islamin kannattajien ja radikalisoituneiden ryhmien välillä on niiden lojaalisuudessa Indonesian valtion perustuslakia kohtaan
Se tarkoittaa sitä, ettei halua perustaa omaa kalifaattia Indonesiaan.
Paluumuuttajat
Karismaattisia johtajia palaa nyt ISISin riveistä takaisin Indonesiaan, missä haaveet omasta valtiosta ovat kutistuneet lähes olemattomiin.
Indonesiassa on lisäksi vanhoja, mutta yhä toimintakykyisiä ryhmiä kuten aikoinaan Balin pommi-iskun tehnyt Jemaah Islamiyah-terroristijärjestö. Järjestö ei ole turvautunut väkivaltaan viime aikoina.
Jonesin mukaan se kuitenkin rekrytoi edelleen jäseniä, erityisesti yliopistoista.
– Se uskoo edelleen hyvin vahvasti pyhään sotaan.
– Mutta se on enemmänkin kiinnostunut sharia-lain soveltamisesta kotimaassa ja lähettää ihmisiä pyhään sotaan Indonesian ulkopuolelle.
Jonesin mukaan JI myös eroaa muista järjestöistä ja on siksi arvaamaton.
– Toisin kuin kaikki muuta väkivaltaiseen ektremismiin sekaantuneet järjesstöt Indonesiassa, JI on ainoa jolla on pitkän tähtäimen strategia. He ajattelevat 25 vuoden tähtäimellä, kun useimmat näistä ryhmistä ajattelevat vain pari viikkoa eteenpäin.
– Siksi se pysyy mielestäni vakavana uhkana myös tulevaisuudessa, koska emme voi tietää, milloin sen strategia muuttuu.