Äärijärjestön toiminta on nyt paljon hajanaisempaa kuin kalifaatin aikana. Soluilla on varsin löyhä yhteys keskushallintoon.
Äärijärjestö Isis ei ole ollut enää uutisotsikoissa yhtä tiuhaan kuin muutama vuosi sitten, mutta se ei ole hävinnyt mihinkään, eikä häviä ainakaan vähään aikaan. Isis on itse asiassa levittäytynyt kaikessa hiljaisuudessa uusille alueille, joista sen kitkeminen ei ole helppoa.
Vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki Ulkopoliittisesta instituutista sanoo Isisin pääliekin hiipuneen, kun sen kalifaatti Irakissa ja Syyriassa kukistettiin, mutta viime aikoina järjestö on vahvistunut etenkin Afrikassa. Ruohomäki muistuttaa, että Isisin kaltaiset toimijat kukoistavat alueilla, joilla on pitkittyneitä konflikteja, köyhyyttä ja korruptoituneita, hauraita valtioita.
– Sitä ilmiötä ei ole kukistettu, eikä sitä pystytä kukistamaan niin kauan kuin on tätä alustaa, johon sitten erilaiset ääri-islamistiset järjestöt takertuvat, Ruohomäki sanoo.
– Näitä ei kukisteta sotilaallisilla interventioilla eikä kriisinhallinnalla. Se vaatii pitkäjänteistä kehitystä. Tällaiset järjestöthän eivät kukoista kehittyneillä alueilla.
Ennuste Afrikassa on heikko
Afrikassa on kosolti alueita, jotka tarjoavat Isisin kaltaiselle äärijärjestölle hedelmällistä maaperää. Monilla alueilla esimerkiksi Malissa, Nigerissä ja Burkina Fasossa on ollut valmiiksi pitkittyneitä paikallisia konflikteja.
– On tällaisia tilanteita, joissa valtio on äärimmäisen heikko ja korruptoitunut, eliitti viis veisaa näistä syrjäseuduista, ja siellä on taustalla jo olemassa konflikteja esimerkiksi paimentolaisten ja maatalousyhteisöjen välillä. Näihin saumoihin juuri Isiksen kaltaiset toimijat tulevat ja tarjoavat jonkinlaista vastausta sille osapuolelle, joka kokee olevansa alakynnessä.
Ruohomäen mukaan ennuste näyttää huonolta. Afrikan mantereen megatrendejä ovat muun muassa nopea väestönkasvu ja hallitsematon kaupungistuminen. Kun taloussuhdanteet ovat huonoja ja työttömyys korkealla, monissa Afrikan maissa on paljon nuoria vihaisia miehiä, joihin Isisin ideologia voi vedota.
Afrikassakin sosiaalinen media on nykyään yhä useampien ihmisten saatavilla, ja sen kautta Isisin ideologia leviää nopeasti.
Afrikassa Isis toimii erityisesti neljällä alueella: Egyptin Siinailla, Saharan autiomaassa, Länsi-Afrikassa sekä Keski-Afrikassa. Lisäksi hiljattain Mosambikin pohjoisosaan Cabo Delgadon alueelle on syntynyt islamistinen terroristiliike, jolla on Isis-kytköksiä.
Vahvinta läsnäolo on Länsi-Afrikan alueella, jossa Isisin vahvuus on noin 3 500–5 000 taistelijaa.
Toiminta ei enää niin keskusjohtoista
Esimerkiksi Länsi-Afrikassa on ollut jo pitkään konflikteja ja paikallista hankausta, mutta ne jäivät yleensä lähes tyystin ilman kansainvälistä huomiota. Isisin kalifaatin nousu antoi sitten liikevoimaa alueen islamistisille järjestöille, ja moni niistä omaksui Isisin ideologian.
Ilmiö on islamististen terroristijärjestöjen keskuudessa tyypillinen: järjestöt muokkautuvat ja muovautuvat ja saavat paikallisvärejä. Isisin hajanaisilla soluilla on keskenään varsin vähän yhteistä, niitä yhdistää lähinnä uskollisuuden vannominen keskushallinnolle.
Isisin toiminta onkin nyt erilaista kuin kalifaatin ja järjestön vuonna 2019 surmatun johtajan Abu Bakr al-Baghdadin aikana. Se ei ole enää lainkaan samalla tavalla keskusjohtoista.
– Kyllä se on enemmän tällaista atomisoitunutta. Kantavana voimana siinä on kuitenkin se ideologia, ja kyllä siinä löyhää yhteyttä on johonkin keskusentiteettiin. Mutta ei se ole sillä tavalla voimissaan kuin se oli kalifaatin aikana, Ruohomäki analysoi.
Afrikassakin solut koostuvat enimmäkseen paikallisista komentajista ja taistelijoista, vaikka Lähi-idästä on mennyt jonkin verran vierastaistelijoita Afrikkaan. Isisiin on myös liittynyt taistelijoita esimerkiksi terroristijärjestö Boko Haramista.
Epäsymmetrinen sodankäynti vaikeaa lännelle
Isis julisti kalifaattinsa 2014 ja valtasi laajoja maantieteellisiä alueita Irakissa ja Syyriassa. Kansainvälinen liittouma ja paikalliset joukot kuitenkin valtasivat takaisin käytännössä kaikki alueet Isisiltä Irakissa vuoteen 2017 ja Syyriassa vuoteen 2019 mennessä.
Ruohomäen mukaan Isisin kukistaminen Irakissa ja Syyriassa oli länsimaille suhteellisen helppoa, koska maantieteellisiä alueita hallinnoineessa kalifaatissa Isis harjoitti melko perinteistä sodankäyntiä.
Nykyisessä tilanteessa esimerkiksi Afrikassa on kuitenkin kyse epäsymmetrisestä sodankäynnistä, jolloin pienien solujen kitkeminen on paljon hankalampaa.
– Esimerkiksi Afganistanissa, Somaliassa ja Malissa ei ole rintamalinjoja, jolloin lännen ylivoimainen aseteknologia ei kanna voittoon.
Hyvänä esimerkkinä on Mali, jossa Ranskan sotilasoperaatioiden tulokset ovat jääneet laihoiksi.
Afganistanissa Taleban estää kasvun
Isis on levinnyt myös Afganistanin ja Pakistanin rajaseuduille, mutta siellä sen merkitys kokonaiskuvassa on jäänyt pieneksi. Alueella on omastakin takaa äärijärjestöjä, kuten Taleban.
– Siellä se ei ole päässyt kehkeytymään niin isoksi ilmiöksi. Talebanin ansiosta, ei liittouman, Ruohomäki sanoo.
Toisin kuin maailmanlaajuisen kalifaatin julistanut Isis, Taleban on paikallinen järjestö, joka ei halua nähdä Isiksen pesiytyvän Afganistaniin. Isisillä on ollut muuallakin yhteenottoja muiden ääri-islamististen järjestöjen, kuten Al-Qaidan ja Boko Haramin kanssa.
Keski-Aasian valtioissa Isisin leviämistä on hillinnyt se, että kyseiset maat ovat kovan luokan poliisivaltioita.
Pieniä Isisin soluja on syntynyt myös muualle Aasiaan, kuten Filippiineille. Suurinta kasvun aluetta on kuitenkin tällä hetkellä selkeästi Afrikka.
Terrori-iskujen aalto Euroopassa hiipui
Länsimaiden kannalta Isisin merkitys kansainvälisessä terrorismissa on ollut hiipumaan päin. Kalifaatin ollessa voimissaan nähtiin Euroopassa vuosina 2016–17 suoranainen aalto Isisin suunnittelemia tai innoittamia terroritekoja.
– Kalifaatin kaatumisen myötä se liikevoima hiipui. Kyllä näitä erilaisia iskuja on, mutta samanlaista aaltoa ei ole ollut enää, Ruohomäki kertoo.
Afrikan strateginen merkitys lännelle ei myöskään ole yhtä suuri kuin Lähi-idän, minkä vuoksi Isis nykymuodossaan ei näyttäydy eurooppalaisille yhtä suurena uhkana.
Kesäkuun lopussa Isisin vastainen kansainvälinen liittouma piti Roomassa ensimmäisen kokouksensa kahteen vuoteen koronapandemian aiheuttaman tauon jälkeen. Länsimaat kiinnittivät huomiota juuri Isisin leviämiseen Afrikassa, ja lupailivat afrikkalaisille apua Isisin vastaiseen taisteluun.