Pitkittyneiden tutkinta-aikojen pelätään vaikuttavan kielteisesti kansalaisten luottamukseen poliisia kohtaan.
Poliisien rikostutkinnat kestävät yhä pidempään. Tutkinta-ajat ovat kaksinkertaistuneet vuodessa. Sellaisten juttujen määrä, joissa tutkinta on kestänyt pidempään kaksi vuotta, on kasvanut lähes 50 prosenttia muutamassa vuodessa.
Lue lisää: MTV Uutiset kävi läpi poliisitilastot: Yli vuoden poliisin tutkinnassa olevien juttujen määrä on kaksinkertaistunut vuodessa
– Eihän me tietenkään tästä iloisia olla. Joskus olisi liittopuheenjohtajana kiva olla puhumassa jotain iloisiakin asioita, Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne toteaa Uutisaamun haastattelussa.
– On totta, että tietyt rikoslajirikokset ovat hyvin vaativia. Ajatellaan vaikka Vastaamo-tapausta. Satoja, tuhansia asianomistajia, jotka täytyy kuulla. Datamäärä kasvaa, Rinne jatkaa.
Viivästymisten taustalla vaikuttaa Rinteen mukaan pitkittynyt pula resursseista.
– Rikostutkinnassa aletaan väsyä siihen, että työ on äärettömän pakkotahtista. Painetaan kovan paineen alla ja juttupinot vain kasvavat.
Rikosten uhrien näkökulmasta tilanne on luonnollisesti vaikea. Jokainen haluaa, että juuri heidän tapauksensa selvittämiseen löytyy aikaa. Jos mielikuvaksi jää, ettei poliisi syystä tai toisesta ehdi omaan juttuun paneutua, poliisin maine kärsii herkästi.
– Ymmärrän, että erityisesti rikoksissa, joiden (tutkiminen) venyy tai joita joudutaan rajoittamaan syyttäjän toimesta tai keskeyttämään poliisin toimesta, niin ne ovat niitä rikoksia, jotka koskettavat ikään kuin tavallista kansalaista.
– Tavallinen kansalainen odottaa ihan oikeutetusti saavansa turvallisuuspalveluita poliisilta. Kun tämä ei toteudu ja sitä sattuu riittävän usein, niin henkilökohtainen pelkoni on, että kun kansalainen pettyy riittävän usein, niin luottamus poliisiin laskee.
