Poliisi voimaton identiteettirikosten torjunnassa

Keskusrikospoliisin mukaan kyse on organisoidusta ja laajamittaisesta rikollisesta liiketoiminnasta, jonka jäljille poliisi ei nykyisen lainsäädännön puitteissa pääse.

Identiteettirikollisuudella tarkoitetaan esimerkiksi henkilötietojen, luottokorttitietojen tai pankkitunnusten varastamista ja niiden käyttämistä hyötymismielessä. Tietoja käytetään muun muassa korttipetoksiin ja laittomien maahantulojen järjestämiseen.

Viime vuonna vietiin kerralla 100 miljoonan maksukortin käyttäjätiedot Yhdysvalloissa toimivalta maksujen välittäjältä. Yksittäisiä korttitietoja kerätään koko ajan haittaohjelmien saastuttamilta kotikoneilta. Poliisin mukaan verkossa liikkuu myös suomalaisilta kaapattua identiteettitietoa.

KRP:n ylitarkastajan Sari Kajantien mukaan Viestintävirasto saa kansainvälisiltä yhteistyökumppaneiltaan tietoja suomalaisten identiteettien kaappauksista. Poliisille tietoa ei kuitenkaan anneta, koska identiteettien keräämistä verkossa ei ole yleisesti kriminalisoitu.

- Viestintävirasto ei voi ilmoittaa kaappauksista suoraan uhreille. Poliisi voisi ja ilmoittaisi, jotta voitaisiin välttää vahinko, Kajantie sanoo.

Myös tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kannattaa identiteettikaappauksen kriminalisointia.

- Se alkaa olla välttämätöntä. Nykyinen järjestelmä ei riittävästi suojaa identiteettivarkauden kohdetta, Aarnio sanoo.

Jäljet ehtivät kadota

Identiteettirikollisuuden tutkinnassa lupa seurata verkkoliikennettä heltiää vasta kun tutkitaan törkeää rahanpesua. Silloin rikollisten jäljet ovat jo kadonneet, koska varsinaiset identiteettikaappaukset ja korttipetokset ovat tapahtuneet paljon aiemmin.

- Ymmärrän, että ihmisten välisen viestinnän seuraamisen kynnys on korkea, ja niin pitääkin olla. Lainsäädäntö estää kuitenkin meitä verkossa tutkimasta uhreja uhkaavaa rikollisuutta. Kyse on rikoksen uhrin oikeusturvasta, Kajantie sanoo.

Hänen mielestä koneiden välisen tietoliikenteen seuraaminen olisi ainoa tapa päästä identiteettivarkaiden jäljille. Vaikka tekijöitä ei saataisikaan kiinni, voitaisiin ihmisiä ainakin varoittaa ja kortit kuolettaa.

- Voisimme myös saada selville, kuka värvää tavallisia ihmisiä muuleiksi eli auttamaan korttipetoksissa ja rahan siirtämisessä.

Tietosuojavaltuutettu Aarnion mielestä vielä ei ole edellytyksiä ottaa kantaa kysymykseen laajempien pakkokeinojen antamisesta poliisille.

- Kysymykseen on syytä palata, kun tehdään arviota poliisin pakkokeinojen uudistamisesta yleisesti.

Haittaohjelmia rustaavat matemaatikot

Identiteettirikollisuus on Kajantien mukaan hyvin organisoitua liiketoimintaa, joka toimii alihankintaverkostona toisin kuin perinteinen järjestäytynyt rikollisuus. Toimintaan osallistuu taviksia, nörttejä ja perinteisiä konnia.

Poliisi on onnistunut jäljittämään rahan liikkeet entisen Neuvostoliiton alueelle, minkä jälkeen ne katoavat tietymättömiin.

- Haittaohjelmista saamme kiittää entisen Neuvostoliiton tasokasta matematiikan opetusta. Myös luhistuneilla yhteiskunnilla on merkitystä. Ihmisillä ei ole ollut mahdollisuutta hankkia elantoaan laillisilla keinoilla.

Poliisi on myös tehnyt kiinniottoja esimerkiksi Yhdysvalloissa. Kajantien mielestä tästä ei voida kuitenkaan vetää pidemmälle meneviä johtopäätöksiä, koska tarvittavat pakkokeinot ovat sallittuja vain muutamissa maissa.

(MTV3-STT)