Pölhö, pölhömpi, poliitikko

Vallan kabinettien vaimentamia — tai vaiennettuja — tapahtumia valaisee toiseen numeroonsa ehtinyt Kuka mitä häh, satiirinen politiikan vuosikirja, jonka jutut ovat Suomen Kuvalehden toimittajan Pekka Ervastin ja MTV3:n politiikan toimituksen esimiehen Timo Haapalan kynästä.

Poliitikot munailevat ja näyttäytyvät pölhöinä. Tarinoita riittää.

Yksi niistä sijoittuu viime kesän alkuun, jolloin alkuperäisen sixpackin käymät hallitusneuvottelut katkesivat yllättäen, kun vasemmistopuolueet marssivat ulos Säätytalosta.

Tiedotusvälineissä ei ole kerrottu sitä, että presidentti Tarja Halonen kurvasi mustalla virka-autollaan eduskuntaan purkamaan tuntojaan väliaikaiselle puhemiehelle Ben Zyskowiczille.

Kiukkua puhiseva presidentti nalkuttaa puhemiehelle näkemystään, miksi Säätytalon neuvottelut menivät poikki: - Se oli sen Häkämiehen syytä kaikki, kaikki! presidentti pauhaa Zyskowiczille. - Se Häkämies on sinipunan este! presidentti jatkaa tuohtuneena. Perustuslain kehdon kaiken nähneet seinät ihmettelevät presidentin sisäpoliittista, kaunaista purkausta: siinä politikoi päivänpolitiikan ulkopuolella oleva tasavallan presidentti — ja vielä eduskunnan tiloissa. Puhemieskin ihmettelee hiukan, sillä kokoomus pitää syynä neuvottelujen katkeamiseen SDP:n Eero Heinäluoman loputonta vänkäämistä.

Tapauksen olisi luullut kelpaavan uutisaiheeksikin.

- Olisi toki, mutta näitä tarinoita kuulee usein vähän myöhemmin. Silloinkin seurattiin niin tiiviisti hallitusneuvotteluita, ettei kaikkia muita kuvioita ole sen keskellä kuullut, Haapala sanoo.

Ylennystarinan takana seistään yhä

Haapalan päivätyössään politiikan toimittajana hankkimasta suuresta tietomäärästä vain osa seuloutuu uutisiin. Mehevistä jutuista syntyy kuitenkin kirjallista materiaalia satiirikolle, kun niitä tarkastelee "silmälasit vinossa".

- Täällä eduskunnassa tavataan ihmisiä, jutellaan, kuullaan ja kirjataan ylös tarinoita, joista osa ei ylittäisi meidän uutiskynnystämme ikimaailmassa.

Kuka mitä häh -sarjan ensimmäinen osa nostatti karvat pystyyn Mäntyniemessä saakka. Kirjassa kerrotaan, että kaunainen presidentti jätti ylentämättä Sauli Niinistön reservin majuriksi.

- Tämän tiedon takana seistään edelleen. Hieman väritimme tarinaa satiirin keinoin, muttemme juurikaan, sillä keskustelun sisältö on meille kuvailtu useammasta lähteestä. Kaikki tapahtumat ovat kyllä todellisia, kysymys on muotokielen valinnasta.

Heinäluoma anelee armoa

Uutukaisesta löytyy myös selostus viime kesältä, jolloin demarien Eero Heinäluomasta leivottiin eduskunnan puhemiestä.

Tuoreessa muistissa oli puhemiesäänestys eduskunnan kevätistuntokauden avajaisissa edellisenä vuonna. Heinäluoman väitetään tuolloin masinoineen kampanjan, jonka tuloksena kokoomuksen Sauli Niinistö sai puhemiesvaalissa vain vaivaiset 89 ääntä.

Nyt asetelma oli päälaellaan ja Heinäluoma päätti toimia välttääkseen vastaavan nöyryytyksen kokoomuksen taholta.

Isoksi mieheksi demarien Uljas Torni taipui yllättävän notkeasti katumusasentoon. Hän otti yhteyttä kokoomusryhmyri Pekka Raviin ja pyysi nöyrästi porvareita unohtamaan menneet ja hautaamaan kaikki kostoajatukset hallituskumppanin puhemiesehdokasta vastaan. Vaalissa Heinäluoma saikin 168 ääntä. Uljas Torni saattoi huokaista helpotuksesta ja oikaista itsensä entiseen ylhäiseen korkeuteensa: - Toverit, sehän oli hyvä tulos. Paljon parempi kuin Salella viime kerralla.

- Nämähän ovat ammattimiehiä, he ovat tottuneet, että kirjoitellaan. Osa saattaa ensin vähän loukkaantuakin, mutta ensimmäisen kirjan jälkeen tuntui siltä, että ne loukkaantuivat eniten, joita ei mainittu kirjassa, Haapala sanoo.

Piiri pieni pyörii…

Suomi on pieni maa. Samat ihmiset, jotka näkyvät muutenkin julkisuudessa, ovat myös politiikan satiirikon herkullisimpia kohteita.

- Haloselta loppuu virkakausi, Haapala harmittelee. - Pääministeri, tottakai. Keskustan johtohahmoista melkein kaikki, jotka siellä ovat olleet. Puoluejohtajista myös lähes jokainen on käyttökelpoinen, ja Timo Soinihan siellä seikkailee ja nämä perussuomalaisten hahmot tänä vuonna.

Uusista kansanedustajista perussuomalaisten Jussi Halla-aho on Haapalan suosikki totisella otteellaan.

- Hänhän on muun muassa kieltänyt Aamulehdeltä valokuviensa käytön, ja puolue lähti ajamaan persu-sanan kieltoa. Kun ihminen on liian yksiselitteisesti yhtä mieltä, niin hänestä muodostuu tosikko, joka on tämäntyyppiselle kirjallisuudelle kelpo kohde.

Haapala korostaa, ettei kirjassa mennä navan alle, vaan kaikki liittyy pääsääntöisesti siihen työhön, jota eduskunnassa tehdään.

- Siellä ihmetellään esimerkiksi Päivi Lipposen intoa puhua viharikoksesta vuosi sitten Tampereen kebab-ravintolan tulipalossa, joka paljastui ravintoloitsijoiden vakuutuspetokseksi. Tällaiset jutut pistävät normaalin älyllisen ihmisen myös pikkuisen nauramaan ja jos tällaisille asioille ei pysty nauramaan, niin sittenhän on vaikea tilanne.

Kuka mitä häh – tasavallassa kaikki hyvin? -teos sisältää lisäksi sivutolkulla pääministeripäiväkirjaa, ison jytkyn reseptin ja turvapaikanhakija Jussuf Halal-Ahobin kuulustelupöytäkirjan. Vauhdikas nelivärikuvitus.

Katso Saara Rantasen juttu (Kymmenen uutiset 19.10.2011)