Pohjoismaiden vesivarastot alkavat täyttyä

Pohjoismaiden vesivarastot laskivat kuivuuden vuoksi ennätyksellisen alhaisiksi. Ensi talven sähköntuotantoon on Nordpoolin tilastojen perusteella näillä näkymin käytettävissä selvästi keskimääräistä vähemmän vettä.

Kuivuus ja kylmä talvi nostivat markkinasähkön pörssihinnan noin kaksinkertaiseksi viime vuoteen verrattuna. Vesialtaiden täyttöaste nousi Nordpoolin keräämien tietojen mukaan viime viikolla 16,4 prosenttiin täydestä.

Alimmillaan viikkoa aiemmin altaiden täyttöaste laski 15,2 prosenttiin. Energiaksi muutettuna varastoaltaissa oli viime viikon lopussa 19 858 gigawattituntia.

Pohjoismaiden vesivarastot olivat viime viikon lopussa pienestä kasvusta huolimatta reippaasti puolta pienemmät kuin vuotta aiemmin. Viime vuoden 17. viikolla altaiden täyttöaste oli 38,6 prosenttia.

Altaiden täyttöaste oli koko 1990-luvulla samalla viikolla keskimäärin 33,1 prosenttia. Varastojen pohja on keskimäärin osunut viikkoihin 17 ja 18. Viime vuosikymmenellä ne alkoivat keskimäärin täyttyä viikolla 19.

Altaiden täyttöaste normaalia pienempi

- Norjan tavanomaista ohuempi lumipeite ei sulaessaan riitä täyttämään varastoaltaita, vaan ne jäävät edellisvuosia tyhjemmiksi ellei tule poikkeuksellisen runsaita ja pitkäaikaisia sateita, arvioi toimialajohtaja Markku Jalonen Energia-alan keskusliitosta.

Kuivuus vähensi tuntuvasti sähkön tuotantoa. Tammi-huhtikuussa Pohjoismaiden vesivoiman tuotanto oli viidenneksen edellisvuotista pienempi. Vesivoimaa korvattiin lämpövoimalla, etupäässä hiilellä, sekä lisätuonnilla Venäjältä. Sähkön tuonti pohjoismaiselle markkina-alueelle kasvoi lähes kymmenkertaiseksi ja sen osuus kulutuksesta nousi yli viiden prosentin.

Heikko vesitilanne on pitänyt hiilivoiman tuotannossa poikkeuksellisen pitkälle kevääseen. Tilanne jatkunee samanlaisena, jos varastoaltaat jäävät kesän koittaessa vajaiksi. Tällöin vesivoimaa on alettava keräämään ensi syksyn ja talven varalle.

Vesimäärän kehitys heijastuu suoraan sähkön markkinahintaan. Sähkön pörssihinnat säilyvät korkeina verrattuna edeltävien runsasvetisten vuosien poikkeuksellisen alhaisiin hintoihin.

- Sähkön kuluttajahinnatkin ovat edellisvuosia korkeammat. Ne ovat kuitenkin edelleen selvästi halvemmat kuin Keski-Euroopassa, Jalonen toteaa.

Sähkön hinta yhä yli 3,0 senttiä kwh

Viime viikkoina Suomen sähkön tuotanto on suunnilleen kattanut kotimaisen kulutuksen. Samanaikaisesti sähköllä on tuotu lisätyllä tuontiteholla Venäjältä ja viety Ruotsiin. Tuontikapasiteetti Venäjältä on ollut täydessä käytössä vuoden alusta lähtien.

Suomessa sähkön kulutus kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 6,2 prosenttia edellisvuodesta. Sen sijaan koko pohjoismaisella markkina-alueella sähkön kulutus laski vajaan prosentin. Merkittävä osa kotimaisesta hiililauhdevoimasta on huhtikuussa ollut edelleen tuotannossa.

Pohjoismaisessa sähköpörssissä Suomen aluehinta on huhtikuussa 29,61 euroa megawattitunnilta. Se on noin 70 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten, jolloin se oli 17,39 euroa megawattitunnilta.

Tänään sähköpörssin järjestelmähinta noteerattiin 31,75 euroksi megawattitunnilta eli 3,2 sentiksi kilowattitunnilta. Suomen aluehinta noteerattiin 3,1 sentiksi.

(MTV3-STT)