Pohjanmaalla kokeillaan biopolttoaineita

Energiantuotannossa käytettävät kivihiili ja turve saastuttavat ilmaa hiilidioksidipäästöillä. Kiinnostus ympäristöä vähemmän kuormittaviin biopolttoaineisiin kasvaa. Pohjanmaalla aloitetaan kokeilu jossa viljellään ruokohelpeä energiaksi.

Yksi keino parantaa ilmanlaatua on käyttää voimalaitoksissa biopoltoaineita jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä.

- Biopolttoaineita ovat esimerkiksi metsähake, puu ja pelloilla kasvavista kasveista ruokohelpi. Se soveltuu kaikkein parhaiten bioenergian tuotantoon. Ruokohelpi tuottaa suhteellisen runsaan sadon ja sato saadaan melko edullisesti korjattua. Lisäksi se kasvaa suhteellisen vaatimattomalla panostuksella. Toisin sanoen esimerkiksi lannoitus voi olla matala ja silti saadaan aikaan runsas sato, tutkimusassitentti Mika Isolahti Pohjois-Pohjanmaan MTT:stä sanoo.

Pohjanmaalla aloitettu kokeilu miellyttää viljelijöiltä.Tarkoitus on saada 4000 hehtaaria helpeä viljeltyä.

- Viljelijöitä löytyy rannikkoseudulta: Kokkola, Pietarsaari, Seinäjoki. Siellä on peltoa jota ruuantuotannosta jää pois vängälläkin. Viljely olisi hyvä, koska sen myötä pellot pysyisivät kunnossa. Ei sitä tiedä milloin niitä tarvitaan muussakin kuin puskankasvatuksessa, haapajärveläinen Peltosellu Oy:n Aarne Myllylä sanoo.

Ruokohelpi on helppo viljellä. Kerran kylvettynä se kestää jopa 10 vuotta. Helpeä pystytään käyttämään biopolttoaineen ohella myös sellu- ja karjantuotannossa.

- Minä oon sitä kokeillut myöskin rehukasvina. Sitä on pyöröpaalattu ja syötetty lehmille. Oli kyllä hyvin maittavaa, kertoo maanviljelijä Risto Kneckt Haapajärveltä.

Kesällä jopa nelimetriseksi kasvava kasvi kuivaa talven aikana ja on keväällä niittovalmista. Korjuu voidaan tehdä samalla kalustolla millä tavallinen heinä. Helpeä voidaan myös kasvattaa tuotannosta vapautuvilla turvesoilla. Jos hinta saadaan kohdalleen alkaa kasvi kiinnostamaan viljelijöitä vieläkin enemmän.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 12.05.2002).

Lue myös:

    Uusimmat