Italia yrittää saada ikuisuusprojektinsa sillasta Sisiliaan toteutettua puolustushankkeena.
Messinansalmen silta olisi ylivoimaisesti maailman pisin riippusilta, mutta hankkeen taloudellinen mielekkyys ja sijainti aktiivisella maanjäristysalueella arveluttavat monia.
Italian kenties kuuluisin julkinen rakennushanke on silta, jota ei ole olemassa. Ajatukset yhteydestä Manner-Italiasta Sisilian saarelle juontavat aina roomalaisaikaan saakka, ja sillan rakentamisesta ovat haaveilleet vuorollaan niin Benito Mussolini kuin Silvio Berlusconikin.
Sillan suunnitteluun on palanut rahaa jo satoja miljoonia euroja, mutta ilmoitukset töiden aloittamisesta ovat tulleet ja menneet ilman ensimmäistäkään lapionpistoa. Tästä huolimatta Italian johdossa ollaan jälleen toiveikkaita sillan toteutumisesta, koska nyt pelissä on mukana uusi ajankohtainen taikasana: puolustus.
Pääministeri Giorgia Melonin hallitus haluaa saada Messinansalmen ylittävän sillan mukaan EU:n sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelmaan. Samalla silta halutaan määritellä strategiseksi puolustukseen liittyväksi hankkeeksi, jonka yli 13 miljardin euron suuruisiksi arvioidut kustannukset auttaisivat takamatkalla olevaa Italiaa tekemään aimo harppauksen kohti sotilasliitto Naton uutta viiden prosentin puolustusmenotavoitta.
Ilmeisesti kyseessä olisi Nato-tavoitteen 1,5 prosentin osuus, johon on mahdollista sisällyttää puolustukseen suoraan kulumattomia, mutta sitä tukevia infrastruktuurihankkeita.
Sotilaallinen tarve kysymysmerkki
Verkkolehti Politicon haastatteleman Italian valtiovarainministeriön edustajan mukaan päätöstä sillan luokittelemisesta kokonaisturvallisuuteen liittyväksi hankkeeksi ei ole vielä tehty. Lieneekin epävarmaa, saako Italia ajatuksen myytyä EU- ja Nato-liittolaisilleen.
Virkamieslähteen mukaan sillan määrittely turvallisuuden kannalta välttämättömäksi hankkeeksi olisi omiaan karsimaan byrokraattisia esteitä töiden aloittamiselta.
Huhtikuussa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä Italian hallitus muun muassa perusteli, että silta helpottaisi joukkojen siirtoja Pohjois-Euroopasta Sisilian sotilastukikohtiin. Suomalaisittain ajateltuna suunta vaikuttaa äkkiseltään väärältä nykytilanteessa.
Italialaisen Istituto Affari Internazionali -tutkimuslaitoksen Alessandro Marrone kyseenalaistaa sillan sotilaallisen tarpeen ainakin Venäjän uhkaan vastaamisessa, myös, jos suunta olisi pois saarelta.
– Suurten sotilaallisten kykyjen siirtäminen Sisiliasta mantereelle ei olisi järkevää, Marrone sanoo Euractiv-sivustolle.
Kuusi kaistaa, kahdet raiteet
Italiassa ei ole luovuttu toivosta: varapääministeri Matteo Salvini vakuutti toukokuussa, että rakennustyöt alkavat kesän loppuun mennessä.
Oppositiossa ei jaeta optimismia tai perusteita sillan tarpeesta. Vasemmistopopulistisen Viiden tähden liikkeen eurokansanedustajan Giuseppe Antocin mukaan hallituksen pyrkimykset pitävät pilkkanaan sekä italialaisia että Italian Natolle antamia sitoumuksia.
– En usko, että tämä hämäys menee läpi, hän sanoi Politicolle.
Lisäksi Messinansalmi on seismologisesti aktiivista aluetta, jossa joulukuun 1908 maanjäristys surmasi ainakin 70 000 ihmistä.
Ympäristönsuojelijat puolestaan ovat huolissaan sillan vaikutuksista lintuihin ja meriekosysteemiin.
Messinansalmen riippusillan jänneväli olisi noin 3 300 metriä eli yli kilometrin pidempi kuin maailman toistaiseksi pisimmässä 1915 Canakkale -riippusillassa Turkissa.
Siltaa kannattelevat pylonit kohoaisivat 399 metrin korkeuteen. Sillan kannella olisi autoille kolme ajokaistaa molempiin suuntiin junaraiteiden lisäksi.