"Näkymätön tappaja" niittää satoja tuhansia ihmisiä vuosittain – ilmaston lämpenemisen voi silti vielä pysäyttää: "Ensimmäistä kertaa elämässäni olen jotenkin toiveikas"

Lue myös: Tämä Etelä-Eurooppaa koetelleista "tappohelteistä" tiedetään

0:53Katso myös: Helleaallon järkyttävä seuraus Australiassa – miljoonien kalat kelluvat kuolleena joessa

Suomessakin kuollaan kuumuuteen

Suomessa helteet ovat olleet maapallon mittakaavassa hillittyjä. Mutta myös Suomessa luonto on kärsinyt ja ihmisiä kuollut liiallisen lämmön takia.

Esimerkiksi kesällä 2018 useamman viikon pituinen helleaalto aiheutti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lähes 400 ylimääräistä kuolemaa.

Erityisen haavoittuvia ovat vanhukset ja ne, joiden elimistö ei jonkin sairauden takia sopeudu lämpötilan muutoksiin.

– Me varmasti kaikki tiedämme, että kun on hyvin kuumaa, kroppa joutuu koville. Se pyrkii pitämään ruumiinlämpötilaa normaalina, ja se taas rasittaa verenkiertoa ja hengityselimistöä. Tietysti myös hikoiluttaa paljon, eli nestehukan vaaraa tulee. Monet perussairaudet saattavat pahentua sen seurauksena, että kroppa käy ylikierroksilla ja on niin kuuma.

YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO varoittaa, että helleaallot lisäävät esimerkiksi sydänkohtausten riskiä. Järjestön neuvonantaja John Nairn tähdentää, että olennaisia ovat pitkään korkeina pysyvät yölämpötilat.

– Elimistö ei tällöin pysty palautumaan jatkuvasta kuumuudesta, Nairn toteaa Reutersille.

–Ja kun puhutaan niin kovista lämpötiloista, joita on nyt Etelä-Euroopassa, on olemassa myös ihan lämpöhalvauksen vaara, joka itsessään voi olla tappava, Korhonen sanoo.

Lue myös: Yhdysvaltain länsiosat kärvistelevät ennätyksellisen helleaallon käristyksessä

20640062 Miksi Etelä-Euroopan kuumuus ei yllä Suomeen? Meteorologi kertoo

"Vanhusten viilennyksestä huolehdittava"

Hannele Korhosen mukaan myös Suomessa pitäisi alkaa valmistautua asiaan.

– Olisi tosi tärkeää jatkossa pitää huolta siitä, että esimerkiksi vanhainkodeissa ja sairaaloissa on riittävästi viilennystä, jotta haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset eivät joutuisi kohtaamaan näitä hirveän kuumia lämpötiloja.

– Myös nesteytyksestä pitää pitää huolta. Kylmiä suihkuja voi ottaa, eikä ulos kannata mennä kaikkein kuumimpaan aikaan.

Lue myös: Hellekuolemien määrä lisääntyy Suomessa –  yli puolet kuolemista tapahtuu sairaaloiden vuodeosastoill

Euroopan helteille ei näy pikaista loppua

Tämänhetkiselle Euroopan helleaallolle ei näy Korhosen mukaan pikaista loppua. 

Siihen, rikkoutuvatko ennätykset, Korhonen ei ota kantaa. Ennätysten tuijottaminen ei ylipäätään ole hänen mukaansa oleellista.

– Kun lämpöennätyksiä rikkoutuu niin monilla puolilla maailmaa kuin nyt, se kertoo korutonta kieltään ilmastonmuutoksen etenemisestä. Lämpöennätyksiä rikkoontuu todella paljon useammin kuin vaikka kylmyysennätyksiä. Mutta on hyvin tärkeää, että muistetaan puhua siitä, että ilmastonuutos etenee silloinkin, kun lämpöennätyksiä ei rikkoudu.

– Sillä, että keskilämpötila nousee, on vaikutusta siihen, millainen meidän keskimääräinen ilmastomme on. Suomessa se vaikuttaa vaikkapa siihen, onko meillä enää perinteisiä talvia. Keskilämpötilan nouseminen lisää myös ääri-ilmiöitä. Ne eivät välttämättä riko ennätyksiä, mutta aiheuttavat itsessään erilaisia hankaluuksia.

Lue myös: Yli 45 asteen käristys! Kolme Italiassa asuvaa suomalaista kertoo, miten selviytyä vaarallisessa helteessä

"Paljon hyviä asioita tapahtunut"

Ovatko hirmuhelteet sitten tulleet jäädäkseen?

Hannele Korhosen mukaan ääri-ilmiöiden määrää ei valitettavasti voida toistaiseksi vähentää.

– Mutta mitä me voimme tehdä – ja mitä meidän pitää tehdä – on estää, että ne eivät enää entisestään lisäänny ja voimistu. Viesti on sama, kuin minkä ilmastotutkijat ovat sanoneet jo vuosikymmenien ajan: päästöt mahdollisimman nopeasti alas, pidetään huolta hiilinieluista ja pyritään mahdollisimman nopeasti sellaiseen tilanteeseen, että meillä on globaalilla tasolla hiilineutraalius. Vasta silloin globaali lämpeneminen lakkaa.

Ilmastoprofessorin mukaan tällä tiellä ei vielä olla, mutta yllättäen hän suhtautuu myönteisesti tulevaisuuteen

– Paljon hyviä asioita on tapahtunut viime vuosina. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen jotenkin toiveikas sen suhteen, että ilmastonmuutokselle pystytään jotain tekemään. On vielä hyvät mahdollisuudet pysyä 2 asteen lämpenemisessä. Toki kun meillä nyt jo 1,2 asteen lämpenemisen jälkeen on tällaisia seurauksia, 2 asteen lämpeneminen on hyvin erilainen maailma kuin jossa me nyt olemme.

–Todella paljon pitää tehdä, mutta kun vielä kymmenen vuotta sitten näytti siltä, että ollaan menossa reilusti yli 3 asteen lämpenemiseen, kehitystä on tapahtunut.

Ei yksittäisen ihmisen taakka

Korhonen korostaa vielä sitä, että olennaisia ilmastokriisin torjunnassa ovat rakenteelliset muutokset, joiden ansiosta yksittäisten ihmisten on helppoa ja riittävän edullista tehdä ”fiksuja valintoja”.  

– En haluaisi kaataa tätä yksittäisen ihmisen harteille, vaan minusta päätöksentekijät ja yritykset ovat tässä tärkeässä roolissa.

– Mutta se ei tarkoita sitä, ettemmekö me yksittäiset ihmisetkin voisi tehdä monenlaisia asioita. Voi pohtia ilmastoasioita vaikkapa siinä vaiheessa, kun äänestää. Lisäksi voi miettiä omaa liikkumistaan, asumiseen ja lämmitykseen liittyviä asioita sekä ruokailutottumuksia ja kuluttamista.  

Lue myös: Tuore kuukausiennuste: Elokuussa jälleen mahdollisuus lämpimään käänteeseen