Kuluvan kesän ennätyshelteet kotimaassa, tuhoisa kuumuus Kanadassa ja viimeisimpinä Keski-Euroopan tulvat ovat kaikki signaaleja siitä, mitä tuleman pitää, kun ilmasto lämpenee.
Näin toteaa ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta.
– Kyllä nämä poikkeukselliset ilmiöt sopivat erittäin hyvin ilmastonmuutoksesta tehtyihin ennusteisiin. Sanoisin, että edessämme on uusi normaali.
Lue myös: Tulvavesi jätti jälkeensä katastrofaalisen näyn suomalaisen Auli Ekmanin kotiseudulla Belgiassa
Äärimmäisiä sääilmiöitä esiintyy sitä enemmän, mitä lämpimämpää on.
– Kun lämpötila nousee, samalla normaalijakauma lämpötiloissa siirtyy kauemmas lämpimän puolelle. Tällöin myös ääripäät tulevat yleistymään, Korhola selittää.
Hän kuitenkin painottaa, että yksittäistä tapahtumaa, kuten Saksan suurtulvia, on hankala sälyttää suoraan ihmisen aiheuttamaksi. Mahdollisen syy–seuraussuhteen osoittaminen vaatisi pidempiaikaista tutkimusta.
– Tapahtumien taustalla voi olla hyvin monia tekijöitä. Ilmasto ja sää vaihtelevat luonnostaan paljon. Ilmakehä ja koko ilmastojärjestelmä ovat monimutkaisia sekä kaoottisia, Korhola sanoo.
Korholan mukaan esimerkiksi Eurooppaa vuonna 2013 piinannut hellejakso on sittemmin todistettu ihmisen aiheuttamaksi. Sitä ei ole pystytty selittämään millään muulla kuin ihmisen toiminnasta aiheutuvien kasvihuonepäästöjen lisääntymisellä.
Kuluneen viikon tulvat Keski-Euroopassa poikkeuksellisia
Hellejaksojen määrä on ylipäätään maailmanlaajuisesti lisääntynyt 2000-luvulla. Sen sijaan tiedeyhteisössä vallitsee epävarmuutta, ovatko tulvat merkittävästi lisääntyneet vai eivät.
– Saksan ja lähimaiden tulvista sanoisin, että kyseessä on nyt yksittäinen ilmiö, joka voi olla tulevaisuudessa yleisempi. En menisi sanomaan, että tällaista se tulee aina olemaan jatkossa, Korhola tuumaa.
Lue myös: Tyrmistyttävä video tulvista: Talo sortui kesken pormestarin haastattelun Belgiassa – ”Tuolla sinkoutui juuri seinä!”
Esimerkiksi hurrikaanien aiheuttamia tuhoja selvittäneissä tutkimuksissa on huomattu, että kun sosioekonomiset muuttujat otetaan huomioon, hurrikaanit eivät itse asiassa ole lisääntyneet, vaikka niiden aiheuttamat tuhot olisivat.
Tämä johtuu siitä, että ihmisen toiminta hurrikaanialueilla on lisääntynyt, jolloin yksittäinen hurrikaani aiheuttaa ihmisen näkökulmasta enemmän vahinkoa.
Keski-Euroopan tulvat ovat yhtä kaikki poikkeuksellisia sinä aikana, kun tulvia on tieteellisesti seurattu.
– Kyllähän tulvia sinänsä on ollut iät ja ajat. Viime vuosikymmenien aikana tämä on kuitenkin poikkeuksellinen ja suurinta vahinkoa aiheuttanut tulva kyseisellä alueella. Järkytyksellä sieltä tulevia uutisia lukee, Korhola sanoo.
Äärimmäisten ilmiöiden ennustaminen hyvissä ajoin on hankalaa
Laajasti ilmastoa ennustavat mallit toimivat Korholan mukaan paremmin pitkällä ja keskipitkällä aikajänteellä.
Äkillisen ääri-ilmiön ennustamisessa joudutaan turvautumaan säämalleihin, jotka ovat erilaisia.
– Ne toimivat yleensä korkeintaan viikon eteenpäin. Veikkaan, että esimerkiksi Saksassa tulvatilanne on osattu ennustaa vain muutamia päiviä etukäteen, Korhola pohtii.
Lisäksi ääri-ilmiöihin liittyy yllättäviä tekijöitä, jotka ovat usein ilmatieteen ulottumattomissa. Tästäkin syystä kokonaisuutta on hankala hahmottaa ennalta.
– Miten esimerkiksi todella monimutkaiset jokijärjestelmät ruokkivat toisiaan, kuinka tulvat osuvat kaikkein herkimmille alueille, mitkä ovat maaperätekijät ja kuinka lujia padot ovat?
– Tällaiset kysymykset liittyvät laajemmin yhteiskunnan varotoimiin ja infrastruktuurin kehittämiseen sään ääri-ilmiöiden varalle.
Viilennys vie jo yhtä paljon energiaa kuin lämmitys
Yksi asia on varmaa: äärimmäiset sääilmiöt tulevat lisääntymään, jos ilmastopäästöjä ei saada merkittävästi tippumaan. Määrällisen kasvun lisäksi ilmiöt tulevat olemaan myös laadultaan kovempia.
– Esimerkiksi hellejaksojen pituus kasvaa ja ennätyksiä rikotaan. Jaksot ovat aika kuolettavia maataloudelle ja luonnon sopeutumiselle varsinkin, jos kuivuusjaksot lisääntyvät, Korhola toteaa.
Lämpötilan kasvaessa myös ihmisen on sopeuduttava. Suomessa kodit ovat vielä hyvin kuumia, mutta tämä tulee todennäköisesti muuttumaan tulevaisuudessa.
Lue myös: Alkuviikolla lämpötiloissa luvassa notkahdus, sitten helteet jatkuvat – "Ennätyskesä käynnissä"
Yhdysvalloissa on tutkittu, että viilennysteknologia on sikäläisissä asunnoissa jo arkipäivää. Viileämmät asunnot ovat vähentäneet ennenaikaisia kuolemia merkittävästi.
Kääntöpuolena on, että viilennysteknologian kasvanut käyttö lisää myös energiankulutusta.
– Viilennys taitaa jo nyt viedä maailmanlaajuisesti yhtä paljon energiaa kuin lämmitys. Ilmastonmuutos tuo haasteita yhteiskunnalle, mutta pakkohan se on sopeutua, että pystyy elämään, Korhola toteaa.
Risuja ja ruusuja EU:n ilmastopaketille
EU-komissio ehti julkistaa esitykset unionin uudesta ilmastolainsäädännöstä juuri ennen tulvien puhkeamista. Ehdotusten tavoitteena on saada unioni hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.
Korholan mukaan paketin tavoitteet ovat kiitettäviä ja kunnianhimoisia. Hiilitulleja hän pitää erityisen hyvänä keinona vähentää päästöjä.
Samaan hengenvetoon Korhola kuitenkin huomauttaa, että suunnitelmassa ei ole juuri mietitty nimenomaan niitä toimia, joilla ilmastonmuutokseen varaudutaan ja sopeudutaan.
– Ei ääri-ilmiöistä päästä pelkällä ilmastopolitiikalla eroon. Vaikka päästöt nollattaisiin heti, hiilidioksidi säilyy ilmakehässä vuosikausia, jopa vuosisatoja. Vähennysten rinnalle tarvitaan selkeästi varotoimia, Korhola sanoo.
Lue myös: EU esittää Suomelle unionin korkeimpia päästötavoitteita useilla aloilla: "Hienoinen yllätys tämä oli"
Hän olisi myös toivonut paketista mittavaa innovaatiorahoitusta uusien energiaratkaisujen kehittämiseksi.
Nykyisellään uusiutuvat energialähteet eivät vielä riitä korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Jotkin isot maat, kuten Kiina ja Intia, investoivat edelleen paljon kivihiileen.
Ilmastopaketti ei myöskään Korholan mielestä puutu riittävästi maatalouden päästöihin.
– Maailmanlaajuisista ilmastopäästöistä lähes viidennes tulee maataloudesta. Näitä päästöjä pitäisi myös pystyä merkittävästi alentamaan, Korhola toteaa.
– Ilmeisesti kysymys on EU:ssa arka, eikä siihen uskalleta nähtävästi kunnolla tarttua. EU:han on alun perin ollut maatalousliitto, mikä ehkä näkyy edelleen.