Pikavippiyhtiöt pyrkimässä pankkibisnekseen

Suomen pankkimaailma voi lähiaikoina saada uusia tulokkaita. Asialla ovat pikaluottoja tarjoavat yhtiöt, jotka ovat viime vuosina tahkonneet kovaa tulosta.

Pikavippiyhtiöistä ainakin Ferratum, ja MTV:n uutisten saamien tietojen mukaan myös Risicum ovat jättäneet Finanssivalvonnalle hakemuksen pankkitoimiluvasta.

Ferratum Groupin toimitusjohtaja Jorma Jokela uskoo, että luotonantoa valvotaan Euroopassa tulevaisuudessa yhä enemmän. Ferratum toimii jo 14:ssä Euroopan maassa, ja määräaikaistalletuksista haetaan lisärahoitusta toiminnan pyörittämiseen.

- Uskon, että tällaisten pienien pankkien määrä tulee kasvamaan paljon. Siinä on taustalla se, että markkinoille tarvitaan tällaisia pieniä kirittäjiä. Ja varmasti markkinoilla on pieniä kapeita alueita, joissa on toimintaedellytykset, mutta se vaatii yhtiöltä hyvin kurinalaista ja kapeata konseptointia, Jokela sanoo.

Ferratum on valmistellut lupaprosessia kaksi vuotta, ja Jokelan mukaan pankkitoiminta voisi alkaa heti, jos lupa Finanssivalvonnasta heltiää.

Vaikka Sofia-pankin karu kohtalo on vielä tuoreessa muistissa, yhtiössä uskotaan, että myös pankkiasiakkaita löytyisi. Pankkina Ferratum tarjoaisi asiakkailleen mahdollisuutta tehdä määräaikaistalletuksia, mutta esimerkiksi asuntoluottoja ei ole tarkoitus ottaa palveluvalikoimaan.

- Ei Sofia-pankin kohtalo pelota missään tapauksessa. Jos on kannattava liiketoiminta pohjalla, silloin on toimintaedellytykset toimia. Uskon, että meidän pankkiasiakkaat tulisivat olemaan ihan tavallisia ihmisiä, jotka haluavat saada talletuksilleen ehkä markkinatasoa korkeampaa tuottoa, Jokela sanoo.

Rahoitusalaan erikoistunut konsultti Sami Jormalainen Pricewaterhouse-Coopers-yhtiöstä ei ole yllättynyt siitä, että pikavippiyhtiöt ovat lähdössä myös pankkimaailmaan. Hänen mielestään pankkitoiminnan aloittaminen on näille yhtiöille luonteva liike.

- Onnistunut pankin käynnistäminen tietenkin edellyttää, että yhtiö on vakavarainen, sillä on terve liiketoimintalogiikka sekä toimiva sisäinen valvonta ja riskien hallinta. Lisäksi pitää löytyä osaava ja uskottava organisaatio sekä tuotteet, jotka ovat asiakkaiden näkökulmasta haluttavia.

Jormalainen ei usko, että uudet pankit uhkaisivat vakiintuneiden pankkien asemaa. Ne voisivat tuoda alalle kuitenkin uudenlaisia toimintatapoja.

- Uudet toimijat voivat luoda hintamielikuvia ja tuoda uudenlaisia toimintamalleja, palveluja ja palveluiden käyttötapoja. Tämä voi tietenkin haastaa myös perinteiset toimijat pohtimaan omia toimintatapojaan.

Kilpailu Suomen talletusmarkkinoilla on Jormalaisen mukaan jo nyt niin kovaa, että helpolla uudet tulokkaat eivät tulisi pääsemään. Suomalaispankkien nykyinen talletuskanta on noin 70 miljardia euroa, ja pienemmät pankit ovat aikaisemmin saaneet siitä vain noin puolen prosentin markkinaosuuksia.

- Pankin korkokate ja kannattavuus kuitenkin viime kädessä määrittävät sen, millaisia talletuskorkoja se voi tarjota. Voi tietenkin olla, että nämä uudet toimijat voivat tarjota korkeampiakin korkoja, jos nämä edellytykset täyttyvät, Jormalainen sanoo.

Finanssivalvonta ei vielä kommentoi pikaluottoyhtiöiden pankkitoimilupahakemuksia, koska hakuprosessi on kesken.

Katso Pekko Ylösen juttu

Lue myös:

    Uusimmat