Piirongin takaa löytyi veteraanin yllätystestamentti – poliisi piti väärennöksenä, oikeus päätti sukulaismiehen onneksi toisin

Varakkaan sotaveteraanin omaisuudella oli useita ottajia, sillä tämän jo edesmenneillä sisaruksilla oli 13 lasta, joille omaisuus oli tarkoitus jakaa. Sotaveteraanilta jäi jälkeensä noin 892 000 euron omaisuus.

Asianajaja kertoo, miten tehdään testamentti, joka pätee myös oikeudessa.

Sotaveteraanin kuolemaa seuranneen vuoden alussa yksi näistä perinnönsaajista oli lämmittämässä veljensä kanssa asuntoa, kun hän oli kertomansa mukaan huomannut piirongin takana pullonkorkiksi paljastunutta kiiltoa. Samalla kuitenkin taskulampun valossa painavan kaapin takaa paljastui pölyinen kirjekuori, jonka päällä luki ”testamentti” sekä kehotus avata se vain tuomarin tai asianajajan ollessa läsnä.

Veljesten mukaan oli mahdollista, että kirje oli pudonnut piirongin laatikosta. Sen takaosa oli näet vaakalaudoitus, jonka väleistä kirje olisi voinut pudota.

Perintö paukahti 10-kertaiseksi

Testamentti olisi muuttanut perinnönjakoa huomattavasti. Neljä henkeä olisi jäänyt kokonaan vaille setänsä perintöä. Nämä henkilöt olisivat olleet oikeutettuja perintökaaren mukaisesti joko 52 000 euron tai 260 000 euron perintöön riippuen sisarusten määrästä. Yksi näistä oli kirjeen löytänyt siskonpoika. Lisäksi yhdellä perintö olisi pienentynyt 260 000 eurosta 80 000 euroon. Lisäksi sotaveteraanin puolisisaren lapsien osuus pieneni.

Asiakirjaksi väitetty asiakirja suosi sen sijaan kolmea henkilöä. Asiakirjan löytäjän veljen, joka oli paikalla löytymishetkellä, perintö kasvoi 52 000 eurosta 80 000 euroon. Lisäksi löytäjän avovaimolle osoitettiin 80 000 euron perintö. Eniten kuitenkin hyötyi testamentin löytäneen miehen toinen veli, jonka osuus kasvoi 52 000 eurosta 552 000 euroon.

Testamentilla voi määrätä sen, kenelle perintö menee. Jos muita perinnönsaajia, kuten lapsia tai lapsenlapsia ei ole, menee perintö ilman testamenttia viimesijassa valtiolle.

"Selviä väärennökselle tyypillisiä ominaisuuksia"

Löytynyt testamentti herätti osassa asianosaisia kummastusta, ja sitä pidettiin myös tuoreeltaan väärennöksenä. Epäily perustui paitsi epätavanomaiseen löytöpaikkaan ja -aikaan, myös ”poukkoilevaksi” kuvailtuun tekstiin. Testamentin todistajat olivat kuolleet jo ennen sotaveteraania, mikä vaikeutti asian selvittämistä.

Myös keskusrikospoliisin asiantuntijat olivat varsin epäileväisiä. Rikostekninen laboratorio piti erittäin todennäköisenä, että sotaveteraani ei ollut kirjoittanut asiakirjassa olevia allekirjoituksia.

– Testamentissa havaittiin selviä väärennökselle tyypillisiä ominaisuuksia, asiantuntijan kerrotaan arvioineen tuomiossa.

Laboratorion arvion mukaan allekirjoituksessa oli muun muassa pysähdyksiä ja korjauksia.

Asiakirjan löytänyt ehti vankeudessa jo myöntää väärentäneensä asiakirjan, mutta perui puheensa vapaudessa, kertoen halunneensa vain pois tutkintavankeudesta sen ahdistavuuden vuoksi.

Someaika on tuonut uuden pohdinnan jäämistölle: kenelle annetaan oikeudet edesmenneen sosiaalisen median tileihin ja materiaaliin.

Oikeus: Vastasi veteraanin viimeistä tahoa

Käräjäoikeus kuitenkin totesi, että rikosteknisen laboratorion tutkimuksista huolimatta näyttöä tulisi arvioida kokonaisuutena, eikä sen mukaan väärennöksestä oltu saatu riittävää näyttöä. Se arvioi kuulemiensa todistajien lausuntojen pohjalta, että testamentin sisältö vastasi sotaveteraanin viimeistä tahtoa, koska tämän omaisuus oli jaettu erityisesti niille henkilöille, joiden kanssa hän oli läheinen. Lisäksi useammalla henkilöllä oli käsitys siitä, että mies oli tehnyt testamentin.

Testamentin löytäneen miehen veli, miehen avovaimo sekä yksi sotaveteraanin puolisisaruksen lapsista olivat jo myöntäneet oikeudessa kanteen testamentin väärennyksestä tai ainakin pätemättömyydestä oikeaksi. Näin ollen he jäivät ilman testamentissa luvattua perintöä.

Osa asianosaisista on ilmoittaneet tyytymättömyytensä tuomioon, eikä asia ole vielä lainvoimainen.

Tapauksesta kertoi aiemmin Ilta-Sanomat.