Piiloteltu sairaus? Suositulla fitness-lajilla ja syömishäiriöillä on paljon yhteistä

Mitä yhteistä on suositulla fitness -lajilla ja syömishäiriöillä?

Paljon. Liiankin paljon.

– Lähtökohtaisesti näkökulmani on fitness-kriittinen. Miksi kritisoin lajia? Yksi asia on dieetti. Syklinen dieettiajattelu on huono asia. Normaali, luonnollinen ruokailurytmi vääristyy. Usein siihen liittyy fyysisiä ja psyykkisiä haasteita. Harvalla se tuottaa sellaista mielihyvää, mitä normaali, luonnollinen ruokailu ja ravitsemus tuottaisi, kertoo Pippa Laukka, liikuntalääketieteen erikoislääkäri.

”Usein kilpailudieetillä on tankkauspäiviä.

Yhtenä päivänä saa syödä määrätyn määrän hiilihydraattia enemmän. Niiden pitäisi olla niin sanottuja hyviä hiilihydraatteja, mutta monesti se lähti käsistä. Sitä mätti aamusta iltaan kaikkea, mitä käsiin sai. Kaksi tuntia söi, sitten pari tuntia taukoa ja taas söi. Sitä voisi sanoa jonkinlaiseksi ahmimishäiriöksi. Jos ajattelee, että yhtenä päivänä saa syödä vapaammin ja sitä miettii, että huomenna en enää saa. Mitä se aiheuttaa pääkopassa? Tänään pitää syödä kaikki, koska seuraavaan kahdeksaan viikkoon en välttämättä saa mitään herkkua. Tällainen kontrasti on tuhoisaa.”
– Nora Yrjölä, fitnessin SM-voittaja 2010

Jasminko Ibrakovic

Laukka toimii Suomen naisten jalkapallomaajoukkueessa ja jääkiekkomaajoukkueessa lääkärinä, sekä aiemmin IFK:ssa lääkärinä. Hän kirjoittaa kirjaa ja työskentelee myös Kansallisoopperan balettitanssijoiden asiantuntijalääkärinä.

Laukan kaikki potilaat ovat urheilijoita. Suurin osa on nuoria, 10–20-vuotiaita.

"Ihannoidaan laihaa kehoa, hoikkuutta"

Laukka rinnastaa fitnessin syömishäiriöihin. Näissä kahdessa on yllättävän paljon samaa.

Syömishäiriöiden riskitekijät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: on biologisia, psykologisia ja sosio-kulttuurisia riskejä. Esimerkiksi sukupuoli on biologinen riskitekijä. Syömishäiriöistä kymmenen prosenttia todetaan pojilla.

Psykologisia riskitekijöitä ovat esimerkiksi kehonkuva, eli millaisena hahmottaa itsensä. Ongelmia voi aiheuttaa perfektionistinen ajattelumalli, jossa ihminen haluaa ehdottomasti pyrkiä täydellisyyteen. Myös itsetunnon mataluus, ahdistus ja masennusherkkyys ovat riskitekijöitä.

Laukan mukaan jo aiemmin on tiedetty, että tiettyä painoa vaativat painoluokkalajit altistavat syömishäiriölle.

– Tanssi, voimistelu, baletti. Lajeissa ihannoidaan laihaa kehoa, hoikkuutta. Riski sairastua syömishäiriöön on painoluokkalajeissa 26 prosenttia. Menestymisen paine, länsimainen ihanne hoikkuudesta ja lihaksikkuudesta ja toisaalta hoikasta kehosta on altistava tekijä, Laukka jatkaa.

"Tavoitellaan vartaloa, joka ei ole optimi"

”Ruokien punnitsemisesta olen omassa personal trainerin työssäni sitä mieltä, ettei sitä tule tehdä ikinä, missään tilanteessa.

Siitä tulee pakkomielteistä, ja jos syö kanapalan yli suunnitellun, se lisää ahdistusta. Punnitseminen on työlästä, ja itsekin olin kisadieetillä joskus paikassa, jossa ei jostain syystä ollut omaa annosta mukana. Ahdistus siitä, että joutui syömään sitä aivan samaa ruokaa, mutta jonkun muun tekemänä tai ravintolassa, oli vaikeaa. Piti olla omat turvalliset ruoat ja purkit.”
– Nora Yrjölä, fitnessin SM-voittaja 2010

Nora Yrjölä

Kuva Nora Yrjölän arkistosta.

Fitnessissä Laukkaa häiritsee dieetin lisäksi hyvin vääristynyt vartaloihanne. Fitnessissä tavoitellaan matalaa rasvaprosenttia. Yli 15 on menestystä havittelevalle kisaajalle liikaa.

– Tavoitellaan sellaista vartaloa, joka ei ole optimi. Se ei ole fyysistä ja psyykkistä kokonaisuutta ajatellen luonnollinen. Sanoisin, etten ole vielä tavannut fitness-urheilijaa, joka siinä kehossa olisi täysin fyysisessä ja psyykkisessä tasapainossa, Laukka kuvaa.

Aivot, eli mieli, ja keho toimivat yhteistyössä. Jos mieli tai keho ylikuormittuu, ihminen stressaantuu.

Jatkuva kehon ja mielen ylikuormitustila vaikuttaa sekä kehon immuniteettiin että hormonitasapainoon.

– Jos mieli on stressaantunut ja keho on stressaantunut, se johtaa lyhyellä aikavälillä siihen, että voi helpommin sairastua esimerkiksi flunssaan. Toisaalta pitkällä tähtäimellä se voi aiheuttaa niinkin vakavia asioita kuin syövän. Kehon ylikuormitustila johtaa siihen, ettei keho kykene korjaamaan vääriä solutason muutoksia, jotka kehittyvät. Kaikille kehittyy soluhäiriöitä, jotka voivat johtaa esimerkiksi kasvaimiin, mutta normaalisti keho pystyy korjaamaan niitä, Laukka sanoo.

Esimerkiksi rintasyövästä tiedetään, että psyykkiset tekijät ovat yksi riskitekijä sairastua rintasyöpään.

Hormoniongelmia

Ihmiskehossa on satoja erilaisia hormoneja. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten kokonaisuus on haastava. Laukan mukaan jatkuva stressi haittaa esimerkiksi insuliinintuotantoa.

– Kehon stressitilassa insuliinin taso nousee, joka kasvattaa ruokahalua, usein nostaa painoa, laskee mielialaa ja johtaa diabeteksen esitiloihin. Pidemmällä ajanjaksolla se voi johtaa kliinisiin sairauksiin. Voi tulla aivohalvaus, sydäninfarkti, diabetes ja esimerkiksi osteoporoosi, Laukka sanoo.  

Reitti toimii tietysti myös toiseen suuntaan. Se, mitä pistämme suuhumme, mitä syömme, vaikuttaa siihen, millaista ravintoa keho saa, mitä se kykenee hyödyntämään ja miten mieli toipuu.

– Usein, kun puhutaan fitnessistä tai syömishäiriöstä, ei puhuta pelkästään ravinnosta ja liikunnasta, vaan laajasta kokonaisuudesta, johon liittyy mieli ja henkinen tasapaino, kehon tasapaino ja hyvinvointi. Mielen ja kehon sopeutuminen jatkuviin muutoksiin on haaste. Usein käytän kielikuvaa, että hormonaalinen muutos on kuin valtamerilaivan kääntäminen. Se tapahtuu hitaasti, mutta kun se tapahtuu, sitä on vaikeaa perua.

”Miksi lähdetään uudelle kisadieetille, vaikkei jaksaisi tai huvittaisi?

Kun paino alkaa kisan jälkeen nousta, ahdistus lisääntyy. Ulkopuoliset huomauttelevat poskien pyöristyneen. Itselle tulee negatiivisia fiiliksiä, alkaa ahdistaa. Helppo ratkaisu on uusi kisadieetti. Se ratkaisee kaikki ongelmat. Sitten paino saadaan tippumaan, elämä saadaan kontrolliin, kaikki on määritelty ja elämä on helppoa. Kisadieetillä eläminen on tavallaan helppoa. Vaikeudet tulevat myöhemmin. Itsekin aloin kyseenalaistaa asioita. Ihminenhän hakee onnellisuutta. Mietin, miksi olen koko ajan onneton? ”
– Nora Yrjölä, fitnessin SM-voittaja 2010

Nora Yrjölä

Kuva Nora Yrjölän arkistosta.

Fitness-urheilijoilla on paljon kuukautiskierron häiriöitä. Usein kuukautishäiriöön liittyy kilpirauhasen toimintahäiriö, vatsavaivoja ja muunlaisia ongelmia.

– Kun kuukautiset jäävät pois, se vaikuttaa elimistö hyvinvointiin ja aiheuttaa ongelmia. Pitkässä juoksussa voi kehittyä lapsettomuusongelmia raskaustoiveen suhteen. On ollut joitain potilaita, jotka aiemmin ovat harrastaneet fitnessiä, eivätkä ole tulleet raskaaksi. Saman tyyppistä ongelmaa on syömishäiriöisillä, joilla kehon kuormittuminen johtaa siihen, että voi myöhemmin olla ongelmia lasten hankkimisessa.

Lihas on uusi musta?

Laukan mukaan "lihas on tämän päivän uusi musta". Vaikka lihaksikkuus sekä fyysinen jaksaminen ovat hyviä asioita ja terveydelle tärkeitä, liika on liikaa.

– Kun ajatus lihaksikkaan kehon saamisesta menee hyvinvoinnin edelle, tulee ongelmia. Se, että on hoikka tai terveen näköinen, ei tarkoita, että olisi terve. Esimerkiksi syömishäiriöisistä yli kolmasosa voi olla normaalipainoisia, mutta silti heillä voi olla kriittinen sairaus. Ulkoinen ilmentymä ei aina kerro, että asiat olisivat hyvin, Laukka sanoo.

– Voimme miettiä, onko fitness piiloteltu sairaus? Ajattelen niin, että se, mitä keho ilmentää, on pelkkä kuori. Se, mitä sisällä tapahtuu, on paljon monimutkaisempi hengen ja mielen kokonaisuus. Voidaan miettiä, onko fitness terve vai epäterve tapa? Onko siinä asioita, jotka osalle lisäävät hyvinvointia, mutta osalle eivät?

Laukan omien havaintojen mukaan hänen potilaistaan fitness-urheilijoista kolmasosalla on tai on ollut jonkinlainen syömiskäyttäytymisen häiriötila tai syömishäiriö taustalla.

– Usein on anorektista ja bulimista käyttäytymistä. Fitness-urheilun myötä bulimia on ehdottomasti kaikista yleisin. On kaksi vaihetta, joissa bulimia herkästi ilmaantuu: kisadieetin aikana tai kaikista tyypillisimmin kilpailusuorituksen jälkeen, kun dieetti päättyy. Se on hyvin vaativa muutos, Laukka kuvaa.

”Kun olin voittanut fitnessin Suomen mestaruuden ja lähdin Miamiin kisoihin, homma alkoi murtua.

En pysynyt enää dieetissä, tuli lipsumisia. Niistä rankaisin itseäni. Herkkuhimo oli valtava, ja kun jotain söi salaa, tiesi, että se vaikuttaa suoraan kisakuntoon. Seuraavana aamuna kompensoin lipsumista liikunnalla. Olen puhunut muiden kilpailijoiden kanssa, ja monella on aivan samanlaisia kokemuksia. Osa kompensoi liikunnalla. Osa oksentaa.”
– Nora Yrjölä, fitnessin SM-voittaja 2010

Nora Yrjölä

Kuva Nora Yrjölän arkistosta.

– Ollaan tiukalla dieetillä opetettu mieli ja keho pois luonnollisesta tasapainosta, jossa ruokavalioon kuuluu sallivuutta, erilaisia makuja ja elämyksiä. Yhtäkkiä ruoka ei olekaan pakastepurkista otettua, mautonta ja hajutonta ruokaa. Dieetin päättyminen on vaativa tilanne, koska keho on kuiva, ja pitäisi alkaa syödä ja juoda normaalisti. Usein dieetin päättyminen aiheuttaa sen, että paino nousee jo ihan nesteen nauttimisen myötä, ja se aiheuttaa monille haasteita hyväksyä se, että paino pomppaa monta kiloa, vain, koska keho alkaa palautua normaalitilaan.

Hyvät ja pahat ruuat, rajoitukset ja kiellot

Laukan mukaan sekä syömishäiriöön että fitness-urheiluun kuuluvat pakkomielteisyys ja tarkka sääntely. Molemmissa on rajattu, mikä on sallittua, mitä saa syödä ja miten tulee toimia, jotta tietty tavoite saavutetaan.

– On niin sanotut hyvät ja pahat ruuat, rajoitukset ja kiellot sekä tähän liittyvä henkinen paini: tulee huono omatunto, jos syö jotakin, mikä ei kuulu dieettiin. Molemmissa fokus on ruoassa ja omassa kehossa. Oma identiteetti rakentuu sille, miltä peilissä näyttää. Ristiriita on molemmissa myös hyvin samanlainen: se, miltä peilissä näyttää, on usein vääristynyt sen suhteen, mikä todellisuus on. Jos ajatellaan syömishäiriöistä, hän voi olla hyvin laiha, mutta kokea olevansa liian iso, tai että keho ei ole sellainen kuin missä hänen pitäisi pyrkiä olemaan, Laukka sanoo.

Laukka uskoo, että sekä fitnessiä ja syömishäiriöitä leimaa tietynlainen itsekeskeisyys: kyky toimia tavallisissa sosiaalisissa tilanteissa on rajoittunut, ja esimerkiksi ravintolassa syöminen on lähes mahdotonta.

– Elämä pyörii ruokailun ja treenaamisen suhteessa. On vaikeaa huomioida muita ihmisiä ja olla tasa-arvoisissa ihmissuhteissa. Oman syömisen ja liikunnan koreografian pyörittäminen sanelee arjen päivien rytmin ja elämisen mallin.

"Ajatellaan, ettei ole varaa epäonnistua"

”Tunnistan itseni perfektionistisesta suorittajasta.

Taipumusta on pyrkiä täydellisyyteen. Koko ajan pitää olla kriittinen itseään kohtaan. Ei saa olla tyytyväinen. Pakkomielteisyys lisääntyy: elät tietyissä rajoissa dieetin 24 viikkoa ja se luo pohjan pakkomielteelle. Täytyy elää sääntöjen mukaan ja kaikki, mikä siitä on pois, on poikkeavaa. Jos kalenteriin on merkitty treenejä, joita et jaksaisi, lakkaat kuuntelemasta itseäsi. Suoritat pakkomielteisesti.”
– Nora Yrjölä, fitnessin SM-voittaja 2010

Nora Yrjölä

Kuva Nora Yrjölän arkistosta.

Treenaaminen ja terveellinen syöminen eivät sinänsä ole huonoja asioita. Mikä siis erottaa terveen ja sairaan?

Fitnesissä ja syömishäiriöissä esiintyy Laukan mukaan kummassakin pakko-oireista käyttäytymistä: täytyy tehdä asioita, treenata, ahmia ja jopa oksentaa, jotta ahdistus pysyisi hallinnassa. Toinen sairaudesta kielivä oire on naamioiminen.

– Ei voi olla itselleen rehellinen. Naamioija pyrkii peittämään ongelmaa, henkistä haastetta, ahdistusta tai pakko-oireista käytöstä, Laukka sanoo.

– Fitnesissä ja syömishäiriöissä itsetunto-ongelmat ovat se, mihin tämä kaikki johtaa. Media tuo asiaan oman värinsä. Sosiaalinen paine on nykypäivänä valtava ja hektinen. Ajatellaan, ettei ole varaa epäonnistua.

Myös palautumisongelmat ja erityisesti olkapään ja alaraajojen rasitusvammat ovat tyypillisiä fitness-urheilijan ongelmia.

– Usein ne liittyvät siihen, että treenataan, kun keho on kuiva. Se johtaa helpommin lihaksen ja nivelsiteiden rasitusvammoihin. Fitnesissä pyritään hyvään lihaserottuvuuteen ja pyritään siksi myös malttamaan nesteen saannin suhteen. Se johtaa kuivumiseen.