Petteri Orpon kolumni: Pienen maan paras turva on hyvin hoidettu talous – valitettavasti tämä viisaus on hallitukselta unohtunut

3:37
Kokoomus ei sittenkään äänestä tyhjää EU:n elpymispaketista – näin Orpo perustelee vetäytymistä hallitusta ravistelleesta tiukasta linjasta

Pienen maan paras turva on, että se pitää asioistaan huolta. Pahan päivän varalle on hyvä laittaa säästöön, vaikkei pahaa päivää olisikaan välittömässä näköpiirissä. Näin Suomessa on aina tehty hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Se on ollut viisasta, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kirjoittaa kolumnissaan. 

Valitettavasti tämä viisaus taloudenpidossa on hallitukselta unohtunut. Puoliväliriihessä hallitukselta odotettiin päätöksiä, joilla Suomi luotsataan ulos koronakriisistä. Uudistuksia, joiden avulla yhä useampi suomalainen löytää työtä elättääkseen itsensä ja perheensä. Päätöksiä, joiden avulla velkaantuminen saadaan taittumaan. Päätöksiä, joilla investoinnit saadaan kasvuun. Tekoja, joilla saadaan yrittäjille uskoa tulevaan.

Mikä oli lopputulos? Hallitus päätti kasvattaa julkisia menoja, lisätä velkaantumista ja korottaa veroja. Hallituksen päätöksissä ei ollut yhtään työllisyystoimea, joka saisi yrittäjän palkkaamaan uusia työntekijöitä. Kun valtiovarainministeriön luvut eivät hallitukselle kelvanneet, vaihdettiin laskijat.

Talouden ja koronan osalta tilanne on muuttunut viime aikoina parempaan suuntaan. Se perustelisi velkaantumisen hillitsemistä ja palaamista vastuulliseen taloudenpitoon. Hallitus toimii päinvastoin. Se päätti löysätä finanssipolitiikkaa ja heittää pois hyvän taloudenpidon välineet.

Hallitus teki puoliväliriihessä historiallisen päätöksen kehysmenettelyn romuttamisesta. Menokehys on ollut Lipposen ja Niinistön ajoista asti voimassa, ja se on tehty suojaamaan veronmaksajia tuhlailevilta poliitikoilta. Talouden nurkkapulttien irrottaminen on vastuutonta, kun valoa kajastaa jo koronatunnelin päästä.

Kehysriihessä menoja lisättiin lähes 1 500 miljoonaa euroa jo ennestäänkin löperön budjetin päälle. Hallitus ei siis riko menokehyksiä koronaan liittyvien kustannusten vuoksi, vaan siksi, että se on päättänyt lisätä julkisia menoja entisestään miljardiluokassa.

Miksi tieteeltä ja tutkimukselta leikattiin?

Maailma on täynnä tärkeitä menoja. Poliitikkojen tehtävänä on laittaa ne tärkeysjärjestykseen. Vasemmistohallitus ei tähän kyennyt, vaan budjettiin lisättiin lähes kaikki tarpeelliset menot. Priorisointikyvyn puutteesta kertoo myös se, että hallitus on ilmoittanut leikkaavansa tieteen ja tutkimuksen määrärahoja vuonna 2023. Onko todella niin, että 77 miljardin euron budjetista ei löytynyt yhtään vähemmän hyödyllistä kohdetta kuin tiede ja tutkimus? 

Vastuulliseen taloudenpitoon palaamista puoltaa myös se, että ilmaisen valtionlainan ajat näyttävät olevan ohi. Suomen valtionlainan korko nousi toukokuussa yli nollan oltuaan pari vuotta pääosin negatiivinen. Mikäli korot lähtevät nousemaan kunnolla, jo 3 prosentin nousu valtionlainojen keskikoroissa tarkoittaisi 5 miljardin lisämenoja lainanhoidossa. Se jouduttaisiin maksamaan lisälainalla. Jokainen ymmärtää, että se tulee kalliiksi ja on viime kädessä kestämätöntä.

Suomi on pieni maa. Meidän ei kannata lähteä sellaiseen kokeiluun, jossa velkaannumme rajatta ja jätämme itsemme isompien armoille. Me emme halua, että Suomi lähtee osaksi uusvasemmistolaisia talouspolitiikan kokeiluja. Me haluamme, että Suomi hoitaa oman osansa vastuullisesti. 

Suomi tarvitsee hallituksen, joka ymmärtää, että käytettävät rahat on ensin ansaittava ennen kuin niitä tuhlataan. Hallituksen, joka ymmärtää, että rahaa ainoastaan työn ja yrittämisen kautta. 

Kokoomus on vaihtoehto hallituksen tuhlailevalle politiikalle. Me takaamme sen, että hyvinvointiyhteiskunnan palveluihin riittää rahaa myös tuleville sukupolville. Se on vähintä, mitä lapsemme ansaitsevat.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja kokoomuksen puheenjohtaja. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja