Norjalainen hiihtolegenda Petter Northug on aiemmin ollut happitelttojen käyttöä vastaan. Koronaviruskriisin myötä hän on kuitenkin muuttanut mieltään kyseenalaisena pidetyn ja Norjassa kielletyn metodin käytöstä.
Happitelttaa eli alppimajaa käytettäessä elimistö lisää punasolujen tuotantoa yrittäessään sopeutua hapenpuutteeseen. Happiteltoilla on kuitenkin arveluttava maine; vuosituhannen vaihteessa niitä katsottiin käytetyn maastohiihdossa dopingohjelmien peitetarinoiksi.
LUE MYÖS: ”Hyvin meni, antaa mennä vaan” – Jari Isometsältä pisteliäs analyysi Suomen hiihtovalmennuksesta
Happitelttojen käyttö kiellettiin Norjassa vuonna 2003. Norjan ulkopuolella menetelmä on kuitenkin sallittu.
– Tilanteessa, jossa olemme nyt, olisin luultavasti turvautunut happitelttoihin, Northug sanoi Norjan TV2:lle.
Omalla hiihtourallaan Northug nojasi korkean paikan harjoitteluun Keski-Euroopan vuoristoissa ja vastusti vielä happitelttojen käyttöä.
"Suuri haitta"
Northugin mielipiteen muutos kytkeytyy koronaviruspandemian aikana siihen, että hänen mielestään olosuhteet eri maiden urheilijoilla eivät ole tasavertaiset matkustusrajoitusten ollessa voimassa. Northug uskoo, että tilanne on venäläisille etu, kun valmistaudutaan Pekingin talviolympialaisiin 2022: venäläiset voivat harjoitella vuoristossa kotimaassaan.
– Venäjällä on mahdollisuus akklimisaatioon (korkealle sopeutumiseen) omassa maassa. On joukko paikkoja, joista voi valita. Venäläisten ei tarvitse jättää maataan saadakseen edun.
LUE MYÖS: Norjan hiihtotykki Astrid Uhrenholdt Jacobsen lopettaa uransa – koronavirustilanne vahvisti ajatuksia lääketiedettä opiskelevan tähden unelma-ammatista
Northugin mukaan tilanne on sama kuin keskieurooppalaisilla urheilijoilla, jotka elävät ja harjoittelevat samanlaisessa korkeudessa kuin Pekingin olympialaisissa kisataan.
– Jos meidän urheilijamme saavat olla korkealla rajoitetun ajan, se on suuri haitta.
Northugilta kysyttiin, miten monta päivää hänen olisi tarvinnut olla korkealla ennen Pekingin olympialaisia, jos hän olisi valmistautunut parhaalla mahdollisella tavalla.
– Se on yksilöllistä, mutta minä olisin luultavasti aloittanut valmistelut olympialaisiin kolme tai neljä vuotta etukäteen. Minun kokemukseni oli, että 100–110 päivää korkealla vuodessa on ideaali. Joitain parhaita kisojani ennen olin ollut pitkään korkealla.
Vaikka Northug olisi nyt valmis hyväksymään happiteltat ja moni muukin norjalaishuippu on vuosien varrella puhunut menetelmän sallimisen puolesta, Norjan urheiluministeri Berit Kjöll vahvisti, ettei happitelttoja olla koronatilanteenkaan myötä vuonomaassa hyväksymässä.