”Hyvin meni, antaa mennä vaan” – Jari Isometsältä pisteliäs analyysi Suomen hiihtovalmennuksesta

LUE MYÖS: Suomen maastohiihtomaajoukkueen uusi päävalmentaja selvillä

Hiihtomaajoukkueen valmennusta järjesteltiin uusiksi, kun maajoukkueen johtajana toiminut Matti Haavisto ei enää jatkanut tehtävässään. Päävalmentajaksi tuli miesten valmennuksesta vastannut Teemu Pasanen, ja myös Mikko Virtanen sekä Ville Oksanen jatkavat valmennusryhmässä.

Ainoa uusi tulokas maajoukkuevalmennuksessa on 20 vuoden valmentajataustalla varustettu Glenn Lindholm, joka hyppää Ilkka Jarvan paikalle. Lindholm astuu naisten vastuuvalmentajana toimivan Oksasen aisapariksi, kun taas päävalmentaja Pasanen vastaa miesten maajoukkuevalmennuksesta Virtasen kanssa.

– Hiihtoliiton taloudellinen tilannekin vaikuttaa varmasti valintoihin, mutta kun muutoksia ei juuri tehty, se tarkoittaa äkkiseltään ajateltuna myös sitä, että Hiihtoliitto on ollut tyytyväinen meidän menestykseemme. Jos ei oltaisi tyytyväisiä, tehtäisiin muutos, Isometsä sanoo.

– Sellaisen johtopäätöksen voisi vetää, että kun sama porukka jatkaa, se tarkoitti, että hyvin meni, antaa mennä vaan.

Isometsä alleviivaa, että hyvin ei kuitenkaan yksittäisiä kärkiurheilijoita lukuun ottamatta mennyt. Hän muistuttaa, että maajoukkuevalmennus vaikuttaa eniten nuoriin urheilijoihin, kun taas Iivo Niskasen ja Krista Pärmäkosken kaltaiset kokeneet menestyjät nojaavat vahvasti henkilökohtaisiin valmentajiinsa.

– Jollekin Iivo Niskaselle, joka on tehnyt henkilökohtaisen valmentajansa Olli Ohtosen kanssa pitkään työtä, ei ole periaatteessa mitään merkitystä, kuka on päävalmentaja. He tekevät tulosta joka tapauksessa. Sama on, jos ajatellaan meidän naisten ykköshiihtäjäämme Krista Pärmäkoskea, jolla on valmennnussuhde Matti Haaviston kanssa.

Isometsä sanoo suoraan, että nuorten kanssa on lähihistoriassa epäonnistuttu. Nuorten MM-kisoistakaan ei jäänyt viime kaudella minkäänlaista menestystä käteen.

– Päävalmentajan ja maajoukkuevalmennuksen työtä mitataan tällä hetkellä siinä, miten nuorempi porukka saadaan nousemaan. Meillä ei ole kuitenkaan tuoreeltaan tullut uusia hiihtäjiä kärkeen, vaan päinvastoin olemme menettäneet niitä. Superlahjakkuudet (Eveliina) Piippo ja (Anita) Korva katosivat. Toivotaan, että heidät saadaan sieltä takaisin, koska Suomen hiihto todella tarvitsee tällaisia tyyppejä. He ovat just sitä ikäluokkaa, joka meillä on todella heikossa jamassa: 25-vuotiaat ja sitä nuoremmat. Siellä ei monia lahjakkuuksia ole, minkä myötä niistä, joita meillä on, pitää saada hiottua jalokiviä.

– Tämän valmennusporukan pitäisi keskittyä hyvin voimakkaasti meidän nuoriin hiihtäjiimme: 1995 ja myöhemmin syntyneisiin. He ovat meidän tuloksen tekijöitämme tulevaisuudessa – eivät vielä tässä, mutta sitä seuraavassa olympiadissa. On pohdittava, miten heidän kanssaan onnistutaan.

”Poliitikon vastaus”

Hiihtoliiton tuoreessa tiedotteessa kerrotaan, että maastohiihdon uusi valmennuksen linjaus julkaistaan ensi viikolla. Tähän linjaukseen on mietitty Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihun kanssa nykyhiihdon vaatimuksia. Samassa tiedotteessa Pasanen tosin toteaa, että maajoukkueessa on viime vuosina ”tehty paljon hyväksi havaittuja linjauksia ja niitä jatketaan”.

– Ryhmäharjoittelua korostetaan, mutta otetaan myös huomioon harjoittelun yksilölliset räätälöinnit. Myös naisten ja miesten harjoittelun selkeämpi eriyttäminen koettiin hyväksi. Kehittämistä riittää kuitenkin vielä monessa asiassa. Nykyhiihdon vaatimuksiin on vastattava, Pasanen muotoili.

Isometsä naurahtaa sanatarkalle siteeraukselle.

– Ei tuota voi paljon ympäripyöreämmin sanoa. Poliitikon vastaus.

Natsojen myötä lisää särmää?

Onko Pasanen sopiva henkilö maajoukkuevalmennuksen nokkamieheksi? Häntä on luonnehdittu tietotekniikkaa ja dataa valmennuksessa aktiivisesti hyödyntäväksi analyyttiseksi tietokonemieheksi, ja Isometsä allekirjoittaa arvion.

– Tunnen Teemun ja olen jonkin verran jutellut hänen kanssaan. Se on ihan varmaa, että hän on sydämestään hiihtomies. Hän tekee työtä isolla sydämellä. Toivottavasti hänellä on näkemystä muutosten tekemiseen.

Kysymysmerkiksi Pasasen kohdalla on asetettu varsinkin hänen johtajuusominaisuutensa.

– On selvä asia, että kun puhutaan maajoukkueen päävalmentajasta, pitää olla johtajuutta. Päävalmentaja kuitenkin vetää yleiset valmennuslinjaukset kaikille muille paitsi ihan kokeneemmille urheilijoille, joilla on omat linjansa. On iso vastuu ja iso rooli.

– Toivotaan, että kun mies saa lisää natsoja, hän saa samalla myös lisää särmää. Annetaan hänelle mahdollisuus osoittaa se.

Toisaalta:

– Kun hän ei ole ollut päävalmentajan roolissa aikaisemmin, on ehkä hyväkin, että ei liikaa huuda, vaan antaa päävalmentajan ottaa ohjat. Nyt on hänen aikansa hypätä hevosen ohjiin ja alkaa suuntaamaan sitä niihin suuntiin, joihin on itse halunnut.

”Varmasti vahvuus”

Pasanen tunnetaan paitsi maajoukkueesta myös Laura Monosen henkilökohtaisena luotsina. Jälki ei ole kuitenkaan ollut viime vuosina mairittelevaa, vaan konkarihiihtäjän ura on ottanut takapakkia.

– Teemu on valmentajan urallaan nähnyt myös sen, miten tulosta ei tule. Jos on riittävän muuntautumiskykyinen ja on visioita, voi tehdä tulosta. Varmasti urheilijakohtaisiakin eroja on. Jotkut pystyvät toteuttamaan valmentajan ohjeita paremmin kuin toiset. Ei pidä liikaa myöskään tuijottaa valmennukseen, vaan muistaa urheilijan omakin vastuu.

Maajoukkueessa Pasanen on valmentanut yhtäjaksoisesti kuuden talven ajan. Hänen päävalmentajasopimuksensa on 2+1-vuotinen.

– Se hyvä asia Teemun kohdalla on, että hän on ollut tuossa valmennustiimissä jo todella pitkään ja nähnyt myös kansainvälistä valmennustoimintaa. Se on varmasti vahvuus.