Petäistön kolumni: Yllätyssopu eurooppalaisesta hävittäjästä – EU:n yhteinen puolustus nytkähti olennaisesti eteenpäin

Kuluneella viikolla Ranskan ja Saksan saavuttama yllätyssopu eurooppalaisen hävittäjäkoneen valmistuksessa on kauan odotettu etappi Euroopan yhteisen puolustuksen tiellä, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Helena Petäistö.

Keskeinen hanke, joka on ollut jumissa aina vuodesta 2016 asti, ehti syöstä kahden mahtivaltion välit lähes katkeamispisteeseen. Ukrainan sota sai viimeinkin vauhtia mahdottomalta tuntuneen sovun löytämiseen.

Paine on ollut kova joka puolelta. Sitä tuli vahvasti Yhdysvaltain taholta, sillä viimeistään Donald Trumpin presidenttikaudella kirkastui oman eurooppalaisen puolustuksen ehdoton tarve, sillä Yhdysvaltain antaman suojan varaan ei voinut enää laskea. Joe Bidenin johtama Yhdysvallat palasi vielä Eurooppaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mutta mitä tapahtuu Bidenin jälkeen, huolettaa jo nyt.

Painetta tuli myös Euroopan sisältä, sillä useat Euroopan maat ja lopulta ennen kaikkea Saksa, hankkivat amerikkalaisia hävittäjäkoneita. Nurinkurinen tilanne maanosalle, jonka pitäisi saavuttaa suvereniteetti eli riippumattomuus puolustuksessa ja myös käyttämässään sotakalustossa.

Pientä painetta saattoi myös luoda Ranskan ja Saksan välisen Élysée-sopimuksen 70-vuotisjuhla tammikuussa. Viime kuukausina kahta maata monin tavoin sitovan virallisen sopimuksen määräämät tapaamiset on jouduttu peruuttamaan, niin huonoissa kantimissa ovat maiden välit olleet ylintä johtoa myöten. Tammikuun suuri virstanpylväs, jota hyvinä aikoina juhlistettaisiin merkittävillä julistuksilla ja uusilla projekteilla, oli jopa vaaravyöhykkeessä.

Avainasemassa viime viikon sovussa oli ennen kaikkea eurooppalainen hävittäjäkone, suurin kiistanaihe Saksan ja Ranskan välillä. Siviili-ilmailussahan eurooppalaisten yhteistyönä valmistama Airbus on päihittänyt jopa amerikkalaisjätin Boeingin. On siis valitettavaa, ettei sotilaspuolen koneissa ole kyetty yhteistyöhön, vaikka totta kai huipputeknologiayhteistyö on vaikeampaa sotilas- kuin siviilialalla. Berliiniläislähteeni mukaan syynä on ollut se, että Ranskalla, jolla on EU-maiden johtava, suurin ja modernein hävittäjäkoneteollisuus, ei ole juuri ollut halukkuutta yhteistyöhön muiden eurooppalaisten kanssa. Kun Saksan liittokansleri Olaf Scholz päätti hankkia kaikki hävittäjät Atlantin takaa, nosti se varmasti paineen sietämättömäksi.

Joka tapauksessa viime viikolla Dassault Aviationin pääjohtaja myönsi Le Figaro -päivälehden haastattelussa, että kaikkien on pitänyt tehdä myönnytyksiä. Hänen mukaansa Dassault on kuitenkin saanut vaatimansa takuut huipputeknologian know how’nsa suojelemiseksi, ja sillä on myös projektipomon asema. Ranskalaisten muistissa on yhteinen drooniprojekti, jossa Saksa pakotti valmistamaan kahden moottorin drooneja, jotka ovat kömpelyydessään vanhentuneet nopeasti.

Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

8:13
Katso myös: Ilmailualan komeimmat uutuudet esillä Porissa – tältä näyttää Suomen uusi hävittäjä F-35.

EU etenee kriisien kautta

Saksan puolustusministeri Christine Lambertin mukaan sopu vahvistaa merkittävästi Euroopan yhteistä puolustuskapasiteettia sekä puolustusteollisuutta ja sen know how’ta.

Kyseessä on laajempi niin sanottu SCAF-sopimus (Système de combat aérien du futur), jonka Ranska pani liikkeelle Emmanuel Macronin aloitteesta seuraavana vuonna 2017 hänen presidentiksi nousunsa jälkeen. Liittokansleri Angela Merkel ei lopulta kuitenkaan lämmennyt ajatukselle niin kuin ei monelle muullekaan Eurooppa-aloitteelle. Tämän yhteisen uuden kokonaisjärjestelmän tarkoituksena oli valmistua vuoteen 2040 mennessä molempien maiden ilmavoimien käyttöön. Myös Espanjan oli tarkoitus tulla projektiin mukaan myöhemmin pienemmällä osuudella. Projektiin kuului uuden taisteluhävittäjän lisäksi muun muassa droonit, häiveteknologiaa, verkkoyhteysteknologiaa sekä tietoa kerääviä antureita.

Kyseessä on pitkä, vaivalloinen ja kallis tie kohti yhteistä eurooppalaista puolustusta, joka kaatui aikoinaan alun perin 1950-luvulla Ranskan kansalliskokouksen äänestyksessä sen jälkeen, kun se oli saanut silloisen kuuden EY-maan hallitusten hyväksynnän. Seuraavan kerran asia nousi esille vuonna 1998 Ranskan presidentti Jacques Chiracin ja Britannian pääministeri Tony Blairin välillä yllättävässä Saint Malon tapaamisessa.

Vuonna 2016 hyväksyttiin Euroopan puolustuksen toimintasuunnitelma ja seuraavana vuonna Euroopan puolustusrahasto.

Kun Emmanuel Macron nousi presidentiksi vuonna 2017, toi hän EU:n puolustuksen vahvasti esille Sorbonnessa esittämässään laajassa EU-linjapuheessaan. Ranskan EU-puheenjohtajuuden aikana Macron lanseerasi Euroopan "strategisen kompassin" käsitteen, jolla olisi tarkoitus tehdä iso hyppy kohti yhteistä puolustusta. Puolustusmäärärahojen nostamisesta päätettiin keväällä Versailles’n huippukokouksessa. Tällä hetkellä Euroopan puolustusinvestointeihin määrätty summa on 250 miljardia euroa. EU:n alueella onkin muuten enemmän panssarivaunujen kuin autojen valmistajia.

EU menee eteenpäin tunnetusti kriisien kautta. Niin kuin Suomen Nato-jäsenyydessä,  tässäkin vauhdittajana oli ennen kaikkea Ukrainan sota. 

*Korjaus kello 21.12: Saint Malon tapaaminen oli vuonna 1998 Jacques Chiracin ja Tony Blairin välillä vuonna 1998, ei 1980-luvulla Francois Mitterrandin ja Tony Blairin välillä, niin kuin tekstissä aiemmin luki.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja