Kuluneella viikolla Ranskan ja Saksan saavuttama yllätyssopu eurooppalaisen hävittäjäkoneen valmistuksessa on kauan odotettu etappi Euroopan yhteisen puolustuksen tiellä, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Helena Petäistö.
Keskeinen hanke, joka on ollut jumissa aina vuodesta 2016 asti, ehti syöstä kahden mahtivaltion välit lähes katkeamispisteeseen. Ukrainan sota sai viimeinkin vauhtia mahdottomalta tuntuneen sovun löytämiseen.
Paine on ollut kova joka puolelta. Sitä tuli vahvasti Yhdysvaltain taholta, sillä viimeistään Donald Trumpin presidenttikaudella kirkastui oman eurooppalaisen puolustuksen ehdoton tarve, sillä Yhdysvaltain antaman suojan varaan ei voinut enää laskea. Joe Bidenin johtama Yhdysvallat palasi vielä Eurooppaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mutta mitä tapahtuu Bidenin jälkeen, huolettaa jo nyt.
Painetta tuli myös Euroopan sisältä, sillä useat Euroopan maat ja lopulta ennen kaikkea Saksa, hankkivat amerikkalaisia hävittäjäkoneita. Nurinkurinen tilanne maanosalle, jonka pitäisi saavuttaa suvereniteetti eli riippumattomuus puolustuksessa ja myös käyttämässään sotakalustossa.
Pientä painetta saattoi myös luoda Ranskan ja Saksan välisen Élysée-sopimuksen 70-vuotisjuhla tammikuussa. Viime kuukausina kahta maata monin tavoin sitovan virallisen sopimuksen määräämät tapaamiset on jouduttu peruuttamaan, niin huonoissa kantimissa ovat maiden välit olleet ylintä johtoa myöten. Tammikuun suuri virstanpylväs, jota hyvinä aikoina juhlistettaisiin merkittävillä julistuksilla ja uusilla projekteilla, oli jopa vaaravyöhykkeessä.
Avainasemassa viime viikon sovussa oli ennen kaikkea eurooppalainen hävittäjäkone, suurin kiistanaihe Saksan ja Ranskan välillä. Siviili-ilmailussahan eurooppalaisten yhteistyönä valmistama Airbus on päihittänyt jopa amerikkalaisjätin Boeingin. On siis valitettavaa, ettei sotilaspuolen koneissa ole kyetty yhteistyöhön, vaikka totta kai huipputeknologiayhteistyö on vaikeampaa sotilas- kuin siviilialalla. Berliiniläislähteeni mukaan syynä on ollut se, että Ranskalla, jolla on EU-maiden johtava, suurin ja modernein hävittäjäkoneteollisuus, ei ole juuri ollut halukkuutta yhteistyöhön muiden eurooppalaisten kanssa. Kun Saksan liittokansleri päätti hankkia kaikki hävittäjät Atlantin takaa, nosti se varmasti paineen sietämättömäksi.
