Saksan lisäksi nyt myös Ranska kääntää täysin uuden sivun puolustuspolitiikassaan. Puolustusbudjettia kasvatetaan niin, että maa kykenee tulevaisuudessa täysmittaiseen sotaan Ukrainan mallin mukaan. Afrikka jää sivurooliin, päähuomio kääntyy itäiseen Eurooppaan, ja Yhdysvaltain tavoin myös Ranskassa Kiina nähdään lännen suurimpana vihollisena tulevaisuudessa, kirjoittaa MTV Uutisten monivuotinen Euroopan-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö.
Ukrainan sodan mullistavat seuraukset jatkuvat: Ensin palasi Nato Eurooppaan, sitten paljastui Venäjän asevoimien rapakunto, Saksa käänsi yhtäkkiä kelkkansa varaamalla 100 miljardia omaan puolustukseensa, ja nyt on EU:n suurin sotilasmahti, Ranska, tekemässä puolustukseensa niin suurta suunnanmuutosta ja satsausta, että sitä verrataan jopa presidentti Charles de Gaullen päätökseen aikoinaan hankkia maalle oma iskuvoima, ”force de frappe”, eli ydinase.
Kuuden vuoden välein Ranskassa tehdään ”la loi de programmation militaire”, uusi puolustussuunnitelma. Kaikki presidentit ovat halunneet pitää maalla vahvat asevoimat ja aseteollisuuden. De Gaullelta peritty ”la grandeur de la France”, Ranskan suuruus, velvoittaa. Siitä ei tingitä.
Ukrainan sota paljasti asioiden oikean laidan
Kylmän sodan päätyttyä presidentti Jacques Chirac tosin lakkautti yleisen asevelvollisuuden, mutta vahvisti toki maan ammattiarmeijaa. Presidentti Nicolas Sarkozy puolestaan teki yhtä radikaalin liikkeen palauttamalla Ranskan Naton sotilaskomentoon.
Sarkozyn aikana terrorismin vastaisesta taistelusta tuli turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ydintä, ja sotilasoperaatiot eri puolilla maailmaa tulivat entistäkin tärkeämmiksi. Ranskallahan on sotilastukikohtien verkosto ympäri maailmaa. Presidentti kaudella painopiste siirtyi kyberturvallisuuteen ja tiedustelutoiminnan tehostamiseen.
