Sähkön, bensan ja dieselin hinnat ovat nousseet monista eri syistä loppuvuoden aikana. Hinnat pysyvät korkealla näillä näkymin talven ajan, mutta ensi vuoden aikana helpotusta voi tulla.
Oppositiopuolue Perussuomalaiset haluaa laskea sähkö- ja polttoaineveroja 25 prosentilla ja lykätä Suomen hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2050. Nykyisin kyseinen tavoitevuosi on 2035.
– Siirtämällä hiilineutraalisuustavoite uuteen tavoitevuoteen 2050 saadaan liian nopeaan siirtymään suunniteltuja miljardeja ohjattua sähkö- ja polttoaineveron alentamiseen, Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi tänään puolueensa tuumaustunnilla.
– Näin saamme kuljetuskustannuksia kilpailijamaiden tasolle ja kohennamme merkittävästi perheiden ostovoimaa, kun arjen elinkustannuksiin vaikuttavat sähkön-, bensan- sekä dieselin hinnat laskevat, Purra jatkoi.
Perussuomalaisten Taloustutkimukselta tilaaman selvityksen mukaan sähkön ja liikennepolttoaineiden hinnat pysyisivät korkealla myös ensi vuoden aikana. Osasyynä tähän on EU:n päästökaupan nostama fossiilisten polttoaineiden hinta.
– Kaikki indikaatiot näyttävät, että hinnat ovat korkeita vielä 2023, vaikka ne voivat hieman tulla alaspäin. Hinnat ovat kuitenkin korkealla tasolla verrattuna vuoteen 2019, Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm kertoi tuumaustunnilla.
Lue myös: Historiallinen käänne! Suomen sähköntuotannosta yli puolet tuli viime vuonna uusiutuvista energianlähteistä
On myös erilaisia arvioita
Ainakin sähkön hintakehityksestä on kuitenkin esitetty myös erilaisia arvioita.
– Sähkön hinnan odotetaan ensi vuonna laskevan. Kuluttajan sopimuksesta riippuu, kuinka nopeasti muutos näkyy laskulla, mutta ensi kevään aikana sähkön hinnan pitäisi futuurien perusteella laskea, kertoo Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoihin keskittynyt johtaja Pekka Salomaa.
Esimerkiksi määräaikaisella sopimuksella kiinteä hinta pysyy sopimuskauden ajan ja sen päätyttyä tulee uusi hinta. Pörssisähköön perustuvalla sopimuksella hintavaikutukset tulevat voimaan heti.
Salomaa kertoo esimerkiksi sen, että ensi vuoden lopussa sähkön hinnan odotetaan olevan runsaat 40 euroa megawattitunnilta, kun vuoden alussa hinnan odotetaan olevan jopa sata euroa megawattitunnilta. Hinta voisi näin jopa yli puolittua ensi vuoden aikana.
Sähkön hintaa ovat nyt päästökaupan ohella lisänneet muun muassa vesivoimaan vaikuttanut kuiva kesä sekä se, että koronapandemian jäljiltä energian tuotanto ei ole täysin pystynyt reagoimaan kasvavaan kysyntään.
– Vesivoiman odotetaan normalisoituvan, jos sateita tulee suotuisasti. Se alentaisi hintoja. Huoltotoimia saadaan maailmalla lisäksi päätökseen. Suomessa tuotanto kasvaa, kun Olkiluoto 3 aloittaa ja tuulivoimaa tulee myös lisää, Salomaa sanoo.
Suomessa sähköä tuotetaan pääosin muilla kuin fossiilisilla polttoaineilla, joten Suomessa korotuspaineet sähkön hintaan eivät ole niin suuret kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa.
– Keski-Euroopassa sähkön hinnassa on isoja heilahduksia, kun erityisesti maakaasun hinta on nousussa, Salomaa sanoo.
Lue myös: Valtio voisi jatkossa maksaa osan sähkölaskustasi – tällaisia toimia EU esittää poikkeukselliseen hintojen nousuun
Maakaasu vaikuttaa myös bensaan
Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi raportissaan, että maakaasun hinnan nousu on vaikuttanut öljyn kysyntään, mikä on nostanut raakaöljyn hintaa.
Öljyn kysyntä on kasvussa myös sen takia, koska liikenne on elpynyt koronapandemian pahimmista ajoista. Esimerkiksi lentoliikenne on jonkin verran vilkastunut.
Raakaöljyn hinta puolestaan vaikuttaa bensiinin ja dieselin hintoihin, vaikka Suomessa verojen merkitys liikennepolttoaineisiin on suuri.
Raakaöljyn hinta on ollut viime viikkoina pääosin laskussa, mutta tulevasta kehityksestä ei ole varmuutta. Jos maakaasu halpenee, se näkyisi todennäköisesti myös öljyn hinnassa.
Päästökaupan myötä fossiilisten liikennepolttoaineiden hinnan ei kuitenkaan odoteta ainakaan romahtavan. Tämän takia Perussuomalaiset haluaisi laskea liikennepolttoaineiden verotusta.
– Kipurajan ylittänyt autoilun hinta tekee myös työnteosta entistä kalliimpaa eikä ainakaan kannusta ottamaan työtä vastaan, Perussuomalaisten Purra sanoo.
Purra painottaa myös sitä, ettei Perussuomalaiset vastusta kaikkia ilmastotoimia vaan haluaa niille kevyemmän aikataulun.
– Emme kyseenalaisteta kaikkia ilmastotoimia. Haluamme Suomen samalle viivalle muiden kanssa. Nykyinen hallitus tekee maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, Purra toteaa.