Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on nostanut kaukolämmön energiahintaa kesäkauden ajaksi neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen.
Sen sijaan valtaosassa muuta Suomea ei ole luvassa vastaavia hinnankorotuksia, koska lämpövoimatuotanto ei ole sidoksissa fossiilisiin polttoaineisiin samalla tavalla kuin Helsingissä.
Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa perustelee hinnan nostamista vuoden alusta voimaan astuneilla fossiilisten lämmityspolttoaineiden valmisteverojen korotuksilla, polttoaineiden hinnan nousulla sekä voimakkaasti kohonneilla päästöoikeuksien hinnoilla.
Energiateollisuuden johtaja Janne Kerttula arvioi, että vastaavia hinnankorotuksia kuin Helsingissä ei valtaosin ole tulossa muualla.
Hänen mukaansa Suomessa on yli 200 kaukolämpöverkkoa, joiden lähtökohdat ovat hyvin erilaisia.
– Kaikilla ei ole käytössään päästökaupan piirissä olevia polttoaineita, Kerttula sanoo.
Hänen mukaansa muutos alalla on ollut rajua. Vuosi sitten ei edes pystytty kuvittelemaan, että päästöoikeuden hinta nousisi noin 45 euroon hiilidioksiditonnia kohti. Silloin ennusteissa ounasteltiin, että hinta voisi nousta tälle tasolle 5–10 vuoden kuluttua.
Kivihiilellä kymmenesosa Suomen lämmöntuotannosta
Kivihiilestä on jo pitkälti luovuttu suurimmassa osassa Suomea. Turpeen käyttöä supistetaan aina kun se on teknisesti mahdollista päästöoikeuksien hinnan noustua pilviin.
Päästökauppa ja verojen korotukset koskevat kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sen sijaan ne eivät koske esimerkiksi biomassalla ja teollisuuden hukkalämmöllä käyviä laitoksia. Aivan pienimmät voimalat eivät ole myöskään päästökaupan piirissä.
Energiateollisuuden mukaan kivihiilen osuus lämmöntuotannosta oli viime vuonna 11 prosenttia ja sekä maakaasun että turpeen osuudet olivat 14 prosenttia kummankin. Uusiutuvien osuus on yli kaksinkertaistunut ja hukkalämmön yli kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Helen tuottaa lähes 90 prosenttia lämmöstä fossiilisilla
Helenin korotus nostaa tyyppikerrostalossa asuvan kaukolämpölaskua 2,1 euroa kuukaudessa kesäkautena. Tyyppiomakotitalossa kuukausikorotus on 5 euroa.
Helenillä kaukolämmön kesäkauden energiahinta on 35,12 euroa megawattitunnilta. Vuosi sitten heinäkuun alussa Helenin kaukolämmön kausitasoitettu hinta oli vajaat 60 euroa megawattitunnilta ja koko Suomessa asiakasmäärällä painotettu keskihinta oli yli 60 euroa megawattitunnilta.
Hintsan mukaan 25 prosentin korotus koskee energiamaksun osuutta eli lämpöenergian muuttuvaa hintaa. Sen sijaan kiinteä perusmaksu eli niin sanottu vesivirtamaksu pysyy ennallaan. Helenin lähettämässä kaukolämpölaskussa muuttuva osuus on keskimäärin 75 prosenttia ja kiinteä osuus 25 prosenttia.
Hintsa huomauttaa, että viime vuoden vertailuluku oli alhainen verrattuna toissa vuoden vastaavaan ajankohtaan.
Helen tuottaa kaukolämmöstä lähes 90 prosenttia kivihiilellä ja maakaasulla.
– Helen on lisäämässä voimakkaasti uusiutuvan energian ja erilaisten hukkalämmönlähteiden käyttöä kaukolämmön tuotannossa, Hintsa painottaa.
Se tulee hänen mukaansa näkymään suotuisana kehityksenä kaukolämmön energiamaksuissa.
Hintsa kertoo, että Helen tutkii erilaisia keinoja päästä hiilineutraaliuden tavoitteeseensa vuoteen 2035 mennessä. Tuuli, merivesi ja geolämpö kuuluvat mahdollisiin keinoihin. Myös vetyä ja pienydinvoimaloita tutkitaan.
Oulun Energialla ei ole paineita korottaa kaukolämmön hintaa
Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala kertoo, että yhtiö tuottaa edelleen kaukolämpöä turpeella, mutta pääpolttoaineena on puupohjainen biomassa. Myös kierrätyspolttoaineet ovat merkittävässä roolissa.
Yhtiö ei ole ilmoittanut hinnankorotuksista. Vanhala sanoo, että päästöjä aiheuttavat polttoaineet nostavat kustannuksia.
– Ratkaisumme on, että olemme lisänneet lyhyessä ajassa päästöttömien polttoaineiden määrää paljon, hän sanoo.
Vanhalan mukaan siirtymisen on mahdollistanut uusi voimalaitos, joka on vähentänyt teknisiä rajoitteita eri polttoaineiden käytössä.
– En usko radikaaleihin hinnan korotuksiin missään tapauksessa, hän kertoo.
Oulun Energian lämpöenergian hinta on ollut tammikuun alusta lähtien 56,42 euroa megawattitunnilta.
Energiayhtiöillä suuria investointitarpeita
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) johtava asiantuntija Jukka Kaakkola pitää 25 prosentin korotusta sinänsä suurehkona, mutta asiaa pitäisi hänen mukaansa tarkastella pitemmällä ajanjaksolla. Tulevista hinnankorotuksista ei ole tietoa.
– Jos valmisteverot ovat nousseet, se on yleensä pätevä korotusperuste, Kaakkola sanoo.
Kaakkola arvioi, että päästöoikeuksien hintojen noususta tulee jatkossakin painetta korottaa kaukolämmön hintaa. Energian hintoihin vaikuttavat kuitenkin monet seikat.
Verojen korottamisen ja päästökaupan tarkoituksena on ohjata energiantuotantoa pois fossiilisista polttoaineista hallituksen ja EU:n tavoitteiden mukaisesti. Tämä aiheuttaa energiayhtiöille suuria investointitarpeita.
Kaakkolan mukaan ilmastotoimet siirtyvät näin aika pitkälti kaukolämmön hintaan.
– Asiakkaat maksavat, kun siirrytään vähäpäästöisempiin energiamuotoihin, hän arvioi.
KKV on taho, joka tarkastelee, ettei hinnoittelu ole kilpailulain tarkoittamalla tavalla kohtuutonta.
Talvella kaukolämpöä kuluu viisinkertaisesti kesään verrattuna
Helenin hinnoittelussa talvikaudella kaukolämmön energiahinta on noin kaksinkertainen kesäkauteen verrattuna. Kevät- ja syyskaudella hinnat ovat hieman alhaisemmat kuin talvikaudella.
Energiateollisuus kertoo, että kaukolämpöä kuluu talvella yli viisinkertaisesti kesään verrattuna. Näin kuluttajien maksama euromääräinen hintarasitus kasvaa roimasti ensi talvena, jos oletetaan, että päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinnat pysyvät ennallaan.
Ne eivät kuitenkaan todennäköisesti pysy. Sen vuoksi kukaan ei uskalla ennustaa, miten hinnoille käy.
– En osaa sanoa, miten 25 prosentin korotus korreloi koko vuoden hintoihin, Kerttula sanoo.